Kerroin eilen Instagram-storieissa meidän neuvolakäynnistä, joka ei ollut niin mukava. Noita Instagram-videoita on katseltu nyt muutama tuhat kertaa ja olen saanut valtavasti yksityisviestejä. Useimmissa, lähes kaikissa, yksityisviesteissä sanoma on ollut sama – on haluttu jakaa omia kokemuksia ja niiden lisäksi olen saanut valtavasti tsemppiä ja myötätuntoa teiltä ihanilta seuraajiltani. Taas kerran kiitos, tämä on bloggauksen parasta antia! Te!
Me siis olimme 1,5 vuotiaan tyttäremme kanssa eilen neuvolassa ja kokemukseni oli se, ettei minua aidosti yhtään kuunneltu. Minulta kysyttiin kysymys, johon vastasin ja sen jälkeen jos vastaukseni ei ollut ”oikein” sain neuvon, miten pitäisi toimia. Tutti- ja tuttipullo pitäisi lopettaa, rytmistä ja rajoista pitäisi pitää kiinni, nukkumaan menoa aikaistaa jne. Nämä ovat oikein hyviä asioita, joista voi kyllä keskustella, mutta eniten minua harmitti tuon käynnin aikana tyyli ja tapa, joilla asioista sanottiin. Jopa käskien, arvostellen. Asioista ei keskusteltu, tunsin vain olevani piinapenkissä puollustamassa omia valintojani. Ja niinhän asian ei pitäisi olla!
Kaiken kaikkiaan äitiys on ihanaa, toisinaan maailman parasta. Sen lisäksi äitiys on rankkaa, vaativaa, väsyttävää, turhauttavaa. Joskus epäröin, opettelen kaiken aikaa uutta ja olen välillä eksyksissä. Samoja tunteita koki moni äiti, joka laittoi minulle viestiä.
Erityisesti siitä, ja juuri siitä syystä, neuvolan tulisi olla paikka, jossa saat olla lapsesi kanssa juuri sellainen kuin olet! Saat olla oma itsesi, saat jakaa ajatuksesi. Saat olla perheesi kanssa juuri sellainen kuin olet, uniikki. Koska olette uniikkeja.
Neuvolan pitäisi olla paikka, josta saada äitiyteen tukea, olkapäätä, keskustelua, tukea, apua. Ja kyllä sellaisiakin neuvolakäyntejä on, itsekin sellaisia monta kokeneena. Suurin osa on varmasti hyviä!
Neuvolan ei pitäisi olla paikka, jonne meneminen jo etukäteen harmittaa ja sieltä pois lähtiessä miettii, että olenko täysin osaamaton ja huono äiti. Tällaisia kokemuksia on myös, nyt itsellänikin.
Minulle nimittäin eilinen neuvolakäynti oli enemmänkin lamauttava kokemus, kuin energiaa antava. Ja niin ei asian pitäisi olla!
Muuton takia meillä muuttui myös terkka ja ehkä tottuminen uuteen tyyliin vie nyt aikaa. Ehkä ensi kerralla osaan jo asennoitua erilaiseen tyyliin ja annan mennä korvasta sisään ja toisesta ulos. Mutta ei se silti mukavalta tuntunut.
Halusin jakaa ajatuksiani tästä aiheesta, sillä minusta tämä on tärkeä aihe. Tässä maailmassa kukaan ei koskaan kehu tai kannusta liikaa ja sanoisin, että neuvolan tehtävänä se olisi ensisijainen. Voimaannuttaa äitejä ja olla vierellä kulkijana, kommunikoida oikealla tavalla ja keskustella. Ja kuunnella. Ei vain antaa neuvoja kuin sudenpennun käsikirjasta. Koska äitiyteen vaan ei ole ohjekirjaa, ei ole niitä kymmentä käskyä! Eikä pidäkään olla!
Tässä maailmassa on jo ihan riittävästi ohjeita, neuvoja, sääntöjä ja rajoja. Ja toki niitä pitääkin olla, mutta se miten asioita tuodaan esille, se on se tämän kirjoitukseni pointti.
Ei se vain mene niin, että joku sanoo toiselle, että 1,5 vuotiaan taaperon täytyy lopettaa tutin syönti heti, tai että pitäisi jo osata nukahtaa yksin omaan sänkyyn ilman nukutusta tai että maitoa en enää saisi antaa tuttipullosta. Välillä myös mietin, miten 100 vuotta sitten esi-isämme ovat selvinneet edes hengissä ilman näitä kaikkia sääntöjä ja ikärajoja! Sääntöjä, jotka tekevät äitiydestä joskus ihan liian vaikeaa!
Kyllä kaikelle on paikkansa ja aikansa. Lapsen kehitys saa kulkea omaa polkuaan. Jokainen tekee parhaansa omalle lapselle, siihen itse uskon! Ja jokainen tuntee parhaiten oman lapsensa. Mä olen ehkä vähän vapaa kasvattaja, mutta sitten olen.
Ja hei, ei mullakaan ole enää housuissa vaippaa, enkä syö tuttia! Kas vain, minäkin olen niistä vierottunut.
Iloa, valoa ja ymmärrystä! Etenkin myötätuntoa ja armollisuutta. Sinä riität ihmisenä, naisena, äitinä ja isänä. Sinä osaat hommasi, vaikkei joka päivä sellaiselta tuntuisi. <3
-Hilla
Kiitos postauksestasi! Aivan saman kokeneena, voin myös todeta, että olen ”vapaa kasvattaja” Meillä saman ikäinen tyttö nukkuu kainalossa, nukahtaa silitykseen, juo tuttipullosta, syö tuttua ja kaikkea muutakin ”kiellettyä”. Mutta onneksi on olemassa myös hyviä ja kuuntelevia ja tulevia telkkarista, joiden vanhempien tukeminen on päivittynyt tälle vuosituhannelle. Olen itse koulutukseltani myös terveydenhoitaja (töissä muualla kuin lastenneuvolassa) ja ai että minun tekisi mieli uudistaa koko neuvolajärjestelmä ja niiden tarkoitus, sekä lisätä tietysti myös resursseja! Koska kuuntelu ja keskustelu vaatii aikaa.
Mutta itse sinua instassa ja täällä blogissa seuranneena ihailen sinun äitiyttäsi. Jaat selvästi samanlaiset arvot kuin minä, touhuat lapsen kanssa, etenet hönen tahtiin uusissa asioissa, sekä pidät huolta myös itsestäsi. Riität varmasti sellaisena kuin olet ❤
Kiitos Viivi. 💓 Selkeästi jaetaan samanlaiset ajatukset ja arvot, osittain voi johtua myös siitä, millainen lapsi on. Sen mukaan tässä olen äitiyteen kasvanut ja valintoja tehnyt. Aina on halunnut meidän lähellä nukahtaa esimerkiksi. 😊
On niin tärkeää, että pitää itsestäänkin huolta. Sitten jaksaa kantaa äitiydenkin paremmin. 🤩
Kaikkea hyvää teillekin, kiva kun jaoit ajatuksesi. Ihana äiti myös siellä. ❣️
Tutin käyttö on ollut meilläkin asia, jota saa jatkuvasti perustella. Varsinkin mieheni perheelle. Heidän perheessään tutti tuntuu olevan ihan hirveä kapistus jota yhdenkään lapsen ei kuulu suuhunsa laittaa. Meidän lapsi on serkuksista ensimmäinen joka on tutin saanut. Meidän tyttö meinasi vastasyntyneenä syödä peukalonsa melkeen vereslihalle ja silti mies oli sitä mieltä, että tuttia ei tarvita. Annoin kuitenkin, onhan tutista helpompi vierottaa kun peukun imemisestä. Sovimme että tutti pidetään vain unikäytössä ja niin olemme tehneetkin. Silti anoppilassa jokainen vierailu aloitetaan edelleen ihmettelyllä kun iso tyttö (oli tasan 1v. viime käynnillä) edelleen tarvitsee unitutin. Huoh! Miehen kesäloman alkaessa aiomme yrittää tutista luopumista. Neiti on silloin 1v 5kk ikäinen. Jos on ihan hirveää, otamme uuden yrityksen hieman myöhemmin kun lapsi jo vähän paremmin ymmärtää mistä on kyse. Kahteen vuoteen mennessähän ne suositukset luopumiseen on ja silloin tutti viimeistään lähtee. Tuli vähän vuodatus, mutta mullakin menee aika tunteisiin tää ohjeistaminen mitä esikoisen äidille tulee ovista ja ikkunoista.
Ymmärrän tooosi hyvin sua ja oloasi💓! Ei se pieni kapistus ole mikään vaarallinen, sitä vaan on tehty jotain sellaista. Tai ainakaan mun silmissä, pienen turva vaan. Minäkin olen syönyt 3 veeksi tuttia ja ihan on normaalit hampaat ja leuka kehittyneet. Kyllä siitä ehtii vierottua, toisille se vaan on tärkeämpi kuin toisille. 💓😊
Kiitos kokemustesi jakamisesta! Meillä oli aluksi juuri tuollainen terveydenhoitaja. Tenttasi joka käyntikerralla ja mua stressasi jo viikkoja etukäteen, se että osaanko vastata ”oikein” kun kysellään. Käynneistä jäi aina tollanen fiilis, kuin mitä kuvailit. Juuri tuosta syystä vaihdoin terveydenhoitajaa ja ai, että miten kivaa nykyään on käydä neuvolassa.
Meillä syödään edelleen tuttia, kaksoset jättävät ne viimeistään kun täyttävät kaksivuotta, sitä ennen siitä ei ole haittaa purennalle yms. sanoivat hammaslääkärissä. Ja iltamaito tuttipullosta on ihan parasta poikien mielestä😍
Lapset todellakin saavat nukkua kainalossa, jos se on kaikille paras ratkaisu. Tehdään kaikki siltä kuin itestä parhaalta tuntuu ja kuunnellaan omaa sisintä❤️
Voi kiitos ihana kommentista! Hienoa, että löydätte teille sopivan uuden terkan, kemiat kohtasi. Sinä sen sanoit, tehdään niin kuin parhaalta tuntuu. 💓😘
Heippa, onpa ikävä tyyli millä teille kommentoitu. Meillä on käynyt hyvä tuuri neuvolan henkilön kanssa ja on mielestäni juuri kuunneltu ja kerrottu asioista vinkkeinä ja vaihtoehtoina sekä luotettu siihen, että me osataan.
Toi rytmi juttu on mielestäni niin outo! Miksi kaikissa perheissä pitäisi mennä seiskalta nukkumaan, joillekin varmasti sopii, mutta ei kaikille. Vielä jos teilläkään ei ole pakko herätä joka aamu aikaisin päiväkotiin, niin ihan hyvä lapsi kasvaa, vaikka valvoisi myöhempään. Voi muuten varmasti pyytää terkkarin vaihtoa, jos ei seuraavallakaan kerralla näkemykset mene yhteen. On kivempi mennä, jos kemiat natsaa.
Ihanaa kevättä!
Kiitos kommentista, just näin! Perheet on erilaisia. <3 Ja se on hienoa se. Ihanaa kevättä myös teidän perheelle, tai nyt voi jo melkein sanoa kesää, kun 30 astetta lämmintä. :)
Välillä myös mietin, miten 100 vuotta sitten esi-isämme ovat selvinneet edes hengissä ilman näitä kaikkia sosiaalisen median väyliä ja blogeja, joissa voidaan heti hakea hyväksyntää ja myötätuntoa pienimmällekin epämiellyttävälle kokemukselle. Täytyy asiat olla todella hyvin elämässä, kun on aikaa kirjoitella moisista ”ongelmista”.
Neuvolat ovat olemassa syystä, niissä neuvotaan ja neuvot ovat kaiken lisäksi ilmaisia. Hyvin yksinkertaista. Jos ei neuvoja halua noudattaa, ei ole pakko. Kaikkia äitejä pitäisi nykyään niin monella tavalla voimaannuttaa, kannustaa jne. Äitiyshän on ikiaikainen tehtävä, miksi modernit äidit tarvitsevat siihen juuri nyt niin hirveästi tukea? Varsinkin, kun nykyajan äidit kuitenkin itse tietävät parhaiten, mikä lapsille ja perheelle on parasta, omaan tyyliin epäsovista nevuvoista viis. Äidit taitavat tarvita vain oman egon ja (heikon) itsetunnon pönkittämistä, sitähän näillä blogeilla ja somellakin ensisijaisesti haetaan. Hyväksyntää ja huomiota.
Myötätuntoa ja armollisuutta kaikille neuvolan työntekijöille. Te osaatte hommanne, vaikkei se nykypäivänä sellaiselta varmasti tunnu.
Kyllä, asioilla on aina kaksi puolta. Hyvä, jos sinä näet asian näin, sekin on arvokasta. Kiitos siis kommentistasi.:)
Minusta on positiivinen asia, että nykyaikana sosiaalisen median kautta asioista voidaan keskustella ja nostaa erilaisia näkökulmia esiin. Ja kuten blogissanikin sanoin, arvostan kyllä neuvolan työtä ja minulla on monia hyviä kokemuksia sieltä. Lähinnä halusin nostaa esiin sen tyylin, jolla asioista puhutaan.
Mukavaa päivän jatkoa sinulle ja hyvää kesää! :)