Fiilis kun saat olla muutaman päivän yksin kotona, ja mies lähettää viestillä kotieläinpihalta minipossujen 🐖 kuvia lapsen kanssa ja tekstin: all good. Niin täälläkin!!
Harvinaista herkkua sitten 1 vuoteen ja 8 kuukauteen tämä yksin oleminen. En koe, että olisin viime aikoina ollut mitenkään väsynyt taikka tyytymätön lapsiarkeen, mutta onhan se nyt aivan sairaan upeeta saada olla välillä ihan yksin. Yksin vaan!
Tervetullutta omaa aikaa
Tähän mennessä olen ollut yhden yön erossa lapsestani, ja sekin oli tuossa viime syksynä kun minun piti tulla health coach -koulutusta varten jo ennen perhettä Helsinkiin. Yksin olemiselle ei ole ollut mitään pakollista tarvetta, eikä oikeastaan mahdollisuuksiakaan. Mutta nyt oli ja voi kuinka kivaa vaihtelua tämä onkaan. Miehelläni jatkui siis loma, mutta mun oli palattava töiden takia kotiin. Muu perhe jäi jatkamaan kesästä nautiskelua vielä mökille.
Mitäs minä täällä? Saan vain pyöritellä omaa napanöyhtääni, elää kuin Ellun kana ja tehdä pari päivää just mitä huvittaa tai olla tekemättä. Sehän tässä on parasta! Jotenkin niin yksinkertaisen helppoa, vaikka voisi tästäkin pidemmän päälle hohto loppua.
Lapsiarki on kyllä erilaista kun aika ennen lapsia. Erilaista niin monessa mielessä. Hyvässä ja pahassakin.
Mutta nyt lopetan tämän tekstin tähän ja jatkan nautiskelua kaikessa rauhassa. Koska pitäähän tämä aika maksimoida kun saa vain olla! Hah!
-Hilla