Laitoin viikonlopun aikana Instagramiin hiihtokuvia meidän aikuisten hiihtolenkeistä, mutta myös tämän yllä olevan kuvan kun harjoittelimme Pikkuässän kanssa käsi kädessä hiihtoa Varrassuolla. Sain yksityisviestillä melko monta kysymystä, jotka liittyivät lapsen hiihdon opetteluun. Mistä varusteet? Miten pääsee alkuun? Miten meidän lapsi voisi kiinnostua hiihdosta? Senpä vuoksi ajattelin omistaa yhden blogipostauksen tälle aiheelle ja kertoa mielestäni viisi tärkeintä vinkkiä, joiden kanssa pääsee hyvin alkuun. ☺️🎿

Hiihtovarusteet kuntoon lapselle

Lasten kanssa varusteet ovat ihan yhtä tärkeässä roolissa kuin akuistenkin kanssa. Kun varusteet ovat hyvät, tukevat ja oikean kokoiset, lapsikin pitää suuremmalla todennäköisyydellä hiihtoa mukavana puuhana. Vaikka tekisikin mieli hankkia halvemmat, kenkään lenkillä kiinnitettävät sukset, niin suosittelen jo pienelle lapselle ihan oikeita monoja, siteitä ja suksia. Näin ollen mono on tukeva ja jalka pysyy varmasti suksessa kiinni.

Meidän lapselle suksipaketti löytyi Stadiumista. Viime vuonna pienin löytämämme mono oli 26 kokoa, mutta silloin laitoimme monon sisään paksun villasukan ja hiihdon kokeilu onnistui ihan hyvin 1,5-vuotiaalle. Tänä vuonna monot ovat oikean kokoiset.

Varustepakettiin kuului lisäksi 100 cm sukset, joissa on karhennettu pitoaluea sekä 70 cm pitkät sauvat. Lapsi on nyt noin 90 senttiä pitkä ja suksen pituus hyvä. Karhennettu pitoalue suksessa on pienelle lapselle tosi kiva, kun suksi pitää eikä liu’u liian helposti alta pois.

Varmasti Stadiumeista, Intersporteista ja isoista hypermarketeista on saatavilla tällaisia hiihtovarustepaketteja tai sitten Torista tai Huutonetistä voi tehdä löytöjä halvemmalla. Tai kysyä ystäviltä tai naapureilta lainaan jo pieneksi jääneitä. ☺️

Aikuiset näyttävät mallia

Lapset ovat mallioppijoita. He katsovat, miten isommat tekevät ja yrittävät tehdä saman perässä. Näytä siis lapselle mallia ja laita itsekin sukset jalkaan.

Jos lapsi ei ole koskaan nähnyt hiihtävää ihmistä, miten lapsi voisi arvata homman jujun. Ainakin omasta kokemuksesta mallin näyttäminen toimi hyvin. Lapsi katsoi, mitä tein ja alkoi vuorohiihtää perässäni. Siitä se sitten lähti ja tasapaino suksien päällä kehittyi nopeasti itsestään.

Sauvoja ei alussa tarvita

Varustepakettiin kuului sauvat, mutta emme ole niitä käyttäneet. Pienellä lapsella ne lähinnä sekoittavat enemmän kuin ovat hyödyksi. Sanoisin, että sauvat voi jättää vielä 2-4-vuotiailta pois ja ottaa ne mukaan kuvioihin vasta sitten, kun tekemiseen tarvitaan lisää haastetta. Aluksi tasapainottelu, suksilla kävely, liuku, vuorohiihto, leikki, kaatuminen ja nouseminen ovat tärkeimpiä asioita ja niitä voi harjoitella hyvin ilman sauvoja.

Taisainen maasto, mäet vasta myöhemmin

Hiihtoa opetellessa maastoksi riittää tasainen latu ja mieluiten paikka, josta löytyy latukoneen tekemä latu. Lapsen on vielä vaikea hallita suksien suuntaa, mutta ladulla sitä ongelmaa ei ole. Latu on kuin junan raide, siinä on helppo pysyä suunnassaan ja keskittyä suksien liikutteluun. 🎿 Ylä- tai alamäkiäkään ei heti tarvita. Mäenlasku voi toki olla aikuisen avustuksella hauskaa hupia, mutta hiihdon opettelun kannalta ei mitenkään välttämätöntä. Mäkiä ehtii nousta ja laskea sitten myöhemmin kun perusasiat on hallussa.

Kehu ja innosta jatkamaan, vaikka heti ei sujuisikaan

Positiivinen ilmapiiri opettelussa on kaiken a ja o. Kaatuminen ei tietenkään haittaa, ja jos lapsi ei itse pääse ylös niin autetaan. Tekemisen täytyy olla kivaa ja lapsen omilla ehdoilla. Kehujakaan ei koskaan voi antaa hiihtoladulla liikaa. ☺️

Meidän Pikkuässä viihtyy joskus pidempään ja joskus lyhyemmän ajan suksilla ja se on ok! Ollaan otettu sukset aina siinä vaiheessa pois, kun innostus loppuu ja haluaa siirtyä vaikka pulkkamäkeen. Hiihdon pitää säilyä kivana juttuna, mitä se tähän asti onkin ollut. ☺️

Siinäpä minun vinkkini, joilla uskon muidenkin pääsevän mukavasti alkuun ja nauttimaan upeasta talvilajista koko perheen voimin!

-Hilla