Kirjoitin viime syksynä unelmakartasta ja lupasin silloin, että jaan jossain vaiheessa unelmakarttani, kun sellaisen seuraavan kerran teen. Tässä tekstissä nyt minun unelmakartta vuodelle 2019 ja tulevaisuuteen; se sisältää sekä pieniä että isoja unelmia, lähemmäs ja pidemmälle tulevaisuuteen. Unelmia, jotka eivät välttämättä tapahdu vielä hetkeen ja unelmia, jotka saattavat tapahtua piankin.
Unelmat on saatava kirjoittaa jonnekin ylös, olivatpa ne pienen pieniä tai mahtipontisen suuria.
Jo vuoden kuluttua on hauskaa, ihanaa, ihmeellistä, hämmentävää ja kiinnostavaa katsella, millaisilta omat unelmat ovat vuosi takaperin näyttäneet. Osa on kenties toteutunut, osa elää unelmissa edelleen, osa unelmista on saattanut vanhentua tai muuttaa muotoaan.
Unelmakartta saattaa kuulostaa hihhuli-hommalta, mutta ei se sitä ole. On itseasiassa vapauttavaa antaa ajatusten lentää ja katsoa, mitä siellä oman mielen syövereissä onkaan.
Unelmakartalla on sellainen mielenkiintoinen vaikutus, että se visualisoi unelmat ja osittain muuttaa niitä tavoitteiksikin. Kun unelman uskaltaa sanoa ääneen, on sen toteutuminen todennäköisesti suurempaa. Alitajunta työstää asiaa, vaikkei sitä joka päivä aktiivisesti miettisi.
Eikä unelmakarttaa tarvitse kenellekään näyttää, se voi olla täysin oma juttusi, jonka tekeminen saa perhoset liitelemään vatsassa ja jonka äärelle voit palata vuoden kuluttua hykertelemään.
Unelmakartta vuodelle 2019 ja tulevaisuuteen – mitä sieltä löytyy?
Tässä nyt niitä omia unelmia, pieniä ja suuria.
Viikottain lukeminen
Olen vauvavuoden jälkeen päässyt lukemisen kanssa vauhtiin ja olen siitä tosi iloinen. Tykkään lukea tietokirjoja, elämänkertoja sekä välillä kevyempää hömppää. Myös psykologiaan ja hyvinvointiin liittyvä kirjallisuus kiinnostaa minua. Kirjojen lukemiselle voi saada aikaa esimerkiksi some- tai tv-aikaa vähentämällä. Lukeminen rauhoittaa ja tuo uusia ajatuksia sekä mielikuvitusta ainakin minun mieleeni.
Hyvinvointiviikonlopun järjestäminen ystävilleni
Ystävien näkeminen ei aina tunnu olevan niin helppoa, kun ottaa kaikkien menot ja arkitouhut huomioon. Ystävien näkeminen on kuitenkin kultaakin kalliimpaa, joten sille on tehtävä aikaa. Siksi olen päättänyt, että haluan varata mökin yhdeksi viikonlopuksi ja kutsun noin kymmenen lähintä ystävääni sekä siskoni viettämään kanssani hyvinvointiviikonloppua. Liikuntaa, yhdessäoloa, ruuanlaittoa, saunomista, naistenjuttuja ja jutustelua. Rentoa oleilua yhdessä ajan kanssa.
Hyvinvointiviikonloppujen järjestäminen asiakkaille
Tuon unelman jälkeen ajattelin, että ehkäpä jossain vaiheessa elämää voisin järjestää hyvinvointiviikonloppuja myös asiakkaille, vaikka teille seuraajillenikin. Joogaa, yhteistä liikuntaa, ajatuksia hyvinvoinnista, ravitsevaa ruokaa, ruuanlaittoa yhdessä, luentoja. Jotain sellaista olisi kiva kehittää.
Onnellista perusarkea
Toivon, että meidän perhe voisi elää onnellista perusarkea ilman sen suurempia tai dramaattisia vastoinkäymisiä. Perusarkea, johon kuuluu kaurapuurot, kurahanskat, potalla pyyhkimiset, perjantaihetket kotisohvalla, ulkoilut, ruuanlaitto, kiinnostavat työt, perhe-elämä, ystävät, isovanhemmat, sisarukset, vessan peseminen, juhliminen, haliminen, ärsytykset, eteisen matolta hiekkakasojen imurointi ja loputon pitkä lista. Kaikkea sitä, mitä onnelliseen arkeen kuuluu niin ylämäkineen kuin alamäkineen.
Uusi tutkinto KTM-tutkinnon rinnalle
Olen kauppatieteiden maisteri, mutta sen lisäksi haluan vielä jossain vaiheessa elämää opiskella jotain muutakin. Se jotain on jotain käytännönläheisempää, jos niin voisi sanoa. Jokin ammatti, jonka opiskelemalla päädyn johonkin ”tiettyyn ammattiin”. Psykologi, kosmetologi, kätilö, puutarhuri, opettaja, jotain haluan vielä opiskella, kunhan oikea aika sille koittaa. Ehkä aloitan sillä, että opiskelen muutaman kurssin psykologiaa avoimessa yliopistossa.
Vanha talo kodiksi
Jossain vaiheessa varmaan muutamme tästä nykyisestä kodista vielä eteenpäin. Syvällä sisimmässäni ihailen aina vanhoja taloja, joissa on tunnelmaa. Hirsiseinät, isot ikkunat, leveät ikkunalaudat, pihalla omenapuita, varaava takka, idyllinen pihapiiri, iso keittiö isolle ruokapöydälle. Sellainen vanha talo kotina olisi aivan ihana, ainakin unelmissa. Vanhan talon remontointi nykyaikaiseksi, vanhaa kunnioittaen. Toisaalta, mieheni unelma olisi varmaan päinvastainen – rakentaa itse uusi koti.
Pieni reissu miehen kanssa kahdestaan
Lapsen syntymän jälkeen emme ole olleet miehen kanssa erossa lapsesta vielä yhtään yötä samaan aikaan. Aina jompikumpi on ollut lapsen kanssa kotona, jos toinen on ollut jossain. Itse olen ollut lapsesta erossa alle 10 yötä. Se on ollut meille tärkeää, emmekä ole edes kaivanneet mitään ”omaa lomaa”. Mutta tänä keväänä Pikkuässä on jo 2,5-vuotias, joten ehkäpä voisimme keksiä jonkun yhden yön reissun kahdestaan; hotelliyö, kylpyläyö, jotain arjesta poikkeavaa… Pikkuässä pääsisi yhdeksi yöksi vaikka muman ja ukin luo.
Vaellusretki Lappiin
Lappiin vaeltamaan loppukesällä tai syksyllä ruskan aikaan perheen kanssa. Tekisi vaikka joltain mökiltä päiväretkiä tunturiin, niin lapsikin voisi olla mukana.
Toinen lapsi
Toinen lapsi on meillä toiveissa. Yksi iso toive pienestä ihmisen alusta. <3
Aamiaisbrunssin järjestäminen meidän kotona
Tämäkin toive liittyy perheeseen ja ystäviin. Haluaisin kattaa uuteen keittiöömme runsaan aamiaisbrunssin ja kutsua ystäviä kylään.
Yrittäjänä ja bloggaajana pärjääminen
Aloitin vuodenvaihteessa täysipäiväisenä yrittäjänä ja unelmana olisi, että voisin pärjätä näin. Ainakin tämän ajan elämästä, kun meillä on pieni lapsi ja aikataulut tarvitsevat joustoa. Yrittäjyydessä yksi isoimmista plussista on mahdollisuus oman aikataulun suunnitteluun.
Sopiva työmäärä – ei liian vähän, mutta ei liikaakaan
Liittyy edelliseen. Yrittäjänä oman työmäärän hahmottaminen ja suhteuttaminen käytössä olevaan aikaan on avainkysymys. Että työtä olisi sopivasti.
Elämästä nauttiminen ja kaikenlaisten hetkien arvostaminen
Tätä olen oppinut viime vuosina, mutta aina voi oppia lisää. Hetket, pienetkin, ovat niitä, jotka jäävät mieleen.
Nelipäiväisen työviikon jatkaminen, kun lapsi vielä pieni
Lyhennetty työviikko ajaa itselläni ison palkan edelle. Kun lapsi on vielä pieni, haluan, että jommallakummalla meistä vanhemmista olisi mahdollisuus tehdä nelipäiväistä viikkoa. Se tekee koko arkeen niin ison eron ja helpottaa myös toisen vanhemman arkea, kun toinen voi hoitaa enemmän kotitöitä vapaapäivänään lapsen kanssa kotona. <3
Sijoitusasunnon ostaminen
Asunnot, asuminen ja sijoitusasunnot kiinnostavat minua. Haluan ostaa sijoitusasunnon jossain vaiheessa tulevaisuudessa. Yksi harrastukseni on seurata Etuoven ja Oikotien myytäviä asuntoja ja niiden hintoja pääkaupunkiseudulla ja koko Suomessa.
Kehittää hyvinvointivalmentaja jotain uutta
Opiskelin äitiyslomalla hyvinvointivalmentajaksi, minulla on sen suhteen paljon tulevaisuuden ajatuksia, mutta tällä hetkellä aika on rajallinen. Pidän kuitenkin kaiken avoimena ja pyörittelen silloin tällöin mielessäni erilaisia ideoita verkkokaupasta erilaisiin liiketoimintoihin.
Vohvelikestit
Vohvelirauta on ollut pitkään kaapin perällä. Olisipa ihana tehdä iso kasa vohveleita ja järjestää vohvelikestit kera hillon ja kermavaahdon.
Unelmakartan idea on se, ettei unelmille tarvitse miettiä toimintasuunnitelmaa, vaan ne saavat jäädä alitajuntaan muhimaan. Tiedän kuitenkin, että osaa teistä kiinnostaisi kuulla, miten aion unelmiani toteuttaa, etteivät ne jää vain paperille tekstiksi. Se liittyy enemmänkin aiheeseen: unelmista tavoitteiksi ja siitä kirjoitan toisen kerran lisää.
Oletko sinä tehnyt joskus unelmakarttaa tai kirjoittanut unelmiasi ylös? Miltä se on tuntunut tai oletko huomannut sillä olevan jotain vaikutuksia?
Aurinkoista sunnuntain jatkoa sinulle! <3
-Hilla
Unelmakarttojen kuvat Pinterestistä.
Heippa!
Musta on ihanaa että avoimesti myöntää että toinen lapsi olisi kiva saada. Elämästä ei koskaan tiedä miten se menee ja mitä omalle kohdalle osuu, mutta musta vaan on hienoa että uskaltaa kertoa sen että kyllä, tällainen toive on olemassa. Itsekin yritän olla avoin ja kertoa että kyllä meilläkin on toinen lapsi toiveissa, mutta sopiva ajankohta ei ihan vielä ole tiedossa (ykkönen on nyt 1v 10kk).
Ja sitä tässä pohdin että miten ihmeessä teidän mimmi suostuukaan kävelemään noin kivasti mukana ^_^;; Meillä tää heppu ei kertakaikkiaan suostu kävelemään mihinkään minne pyydetään, joten jos johonkin pitäisi päästä tai mennä kävelylle jne, niin kantoreppu tai rattaat on aina oltava mukana. Lähtee tahalteen päinvastaiseen suuntaan tai jää itsepäisesti seisomaan paikoillaan :D (luonnepiirre, tätä se on ollut kokoajan). Eli vähän olen kateellinen ;)
Heippa,
Mietin kyllä hetken, että kirjoitanko tuota lapsihaavetta tähän julkiseen blogilistaan, mutta sitten ajattelin, että miksipä en, koska se on ihan yhtä totta kuin nuo kaikki muutkin ja osa tätä elämänvaihetta. Ja minä perhekeskeinen tyyppi, aika moni varmaan veikkaisikin, että meille on jossain vaiheessa toinen tulossa. Mutta kuten sanoi, elämästä ei koskaan tiedä, lapsia saadaan, niitä ei vaan tilata tuleviksi. ☺️💚 Kaikkea hyvää teidänkin toiveelle sitten kun sen aika on. ✨
Ja heh, kyllä se kävelee aina jonkun matkaa, mutta tykkää kaatuilla. Aina 10 metrin välein ja huutaa, hupsista! 😅 Että vauhti ei ole kova, siksi meillä oli tuo rattikelkka, mutta samaan suuntaan silti mennään. 🙌 Kyllä näiden taaperoiden motivointiin ja houkutteluun saa käyttää välillä aika paljonkin mielikuvitusta. 😄 Kyllä se teidänkin yhteinen polku vielä löytyy! 🤗
Ihana ja kiitos kun jätit kommentin, on aina kiva vaihtaa kuulumisia teidän lukijoiden kanssa. ❣️