Olen seurannut mielenkiinnolla henkilökohtaisen talouden, rahankäytön ja säästämisen sisältöjä ja keskustelua somessa. Mikä hienointa, rahasta puhutaan nykyään paljon enemmän ja avoimemmin kuin ennen. Uskaltaisin silti väittää, että iso osa rahapuheesta on yllättävän suurelle joukolle suomalaisia liian korkealentoista – tavoittamattomissa. Puhutaan pienistä kympeistä ja satasista, mutta ei sellaiset summat kaikille pieniä ole, ja se aika usein unohdetaan.
Minun kohderyhmääni täällä blogissa ja sosiaalisessa mediassa on niin ikään myös lapsiperheet, ja osa heistä on (meidän perhe mukaan lukien) sitä ryhmää, joka ei niin vaan saa isoja summia säästöön, jos ollenkaan tiukimpina kuukausina esimerkiksi hoitovapaan aikana kun toinen vanhempi on lapsen/lasten kanssa kotona. Siksi haluaisin kanavissani luoda arkisempaa rahapuhetta. Avata jollain tavalla meidän perheen näkökulmasta sitä kaikkea arjen kulua ja menoa, jonka jälkeen summia voi saada säästöön ja sijoitukseen.
Usein sanotaan, että säästämisen ja sijoittamisen voi aloittaa ihan pienillä summilla. Samalla on yksi kolmasosa suomalaisia (Rahapuhetta-tutkimuksen mukaan*), joilla ei ole säästöjä ollenkaan. Osa elää tiukilla pienituloisuuden vuoksi, osa siksi, ettei näe säästämistä riittävän motivoivana asiana, osa siksi, ettei oikein osaa hallita omaa talouttaan.
Osalla ne ”muka” pienet kympit eivät ole niitä pieniä kymppejä, vaan ne ovat niitä rahoja, joilla ostetaan lapselle uudet syksykengät, koululaiselle koulureppu, kuun viimeiset ruokaostokset tai maksetaan harrastusmaksut. Silti näissäkin tilanteissa edes pieni säästöön saaminen loisi turvaa ja pidemmällä aikavälillä hyvää taloudellista puskuria.
Harvoin puhutaan siitäkään, että kahden ihan hyvätuloisen ihmisen talous voi olla tiukilla, jos oma elämäntyyli on hilattu liian ylös. Jos elämisen menot vain ovat suuret: asuntolainat on haettu tappiin, useammalla lapsella on maksullinen harrastus, ruoka pitää saada pöytään, hankkia bussikortti, korjauttaa auto vuosihuollossa ja maksaa kaikkien perheenjäsenten vakuutukset. Kaikkien näiden menojen jälkeen voikin olla niin, ettei rahastoja paljoa tarvitse valita tai oikeasti siellä ruokakaupassa joudutaan loppukuusta miettimään tarkemmin kulutusta. Tästä ei mielestäni paljoa somessa puhuta. Rahapuheesta puuttuu usein myös velkapuhe, vaikka velaksi ostaminen on sekin yleistynyt.
Ennen kuin itse alan suuremmin avaamaan menoja ja tulojamme, halusin tutustua muutamiin tutkimuksiin suomalaisten rahankäytöstä ja säästämisestä. Miten suomalaiset suhtautuvat rahankäyttöön, säästämiseen ja suunnittelevat talouttaan? Mikä tilanne oikeasti on?
Aika suurelta osin raporttien tulokset ovat sellaisia, mitä oletinkin. Juuri sen takia arkisempi rahapuhe on mielestäni enemmän kuin tervetullutta!
Tässä pieni faktamuotoinen paketti siitä, miten suomalaiset suhtautuvat rahankäyttöön. Lähteinä käytetty OP:n Rahapuhetta-tutkimusta sekä Finanssialan raporttia vuodelta 2019.
10 x näin suomalaiset suhtautuvat rahankäyttöön
1. Talousasioiden toteutus jää helposti puolitiehen
Valtaosa suomalaisista on kiinnostuneita raha-asioista ja omasta taloudesta, mutta samaan aikaan Rahapuhetta-tutkimuksessa selvisi, ettei innostus ja aikomus syystä tai toisesta realisoidu säästämiseen. Ihmiset ovat innokkaita suunnittelemaan omaa talouttaan, mutta toteutus jää usein puolitiehen.
Kyllä rahasta ja henkilökohtaisesta taloudesta nykyään puhutaan, mutta pitäisikö siitä puhua vielä arkisemmin, jotta se olisi käytännössä motivoivampaa? Tämä on mielestäni mielenkiintoinen kohta, johon mielelläni toisin omalta osaltani arkista konkretiaa ja havaintoja meidän talousarjesta.
Suurin osa meistä ns. ”tavallisista tallaajista” tekee säästönsä melko ruohonjuuritasolla, arjen valinnoissa. Siirtyisikö säästöinnostus arkisen rahapuheen kautta helpommin käytäntöön sen sijaan, että lukee listauksia hyvistä rahastoista? Ennen sijoittamista täytyy kuitenkin tapahtua säästäminen jossain muodossa, jotta niitä säästyneitä varoja on mahdollista sijoittaa. Ensin täytyy myös olla tietoinen ja kiinnostunut omasta taloudesta.
2. Säästäminen on polarisoitunutta
Parempituloisten vähemmistö säästää kerralla suuria määriä. Samaan aikaan suurin osa suomalaisista säästää päämäärättömästi alle 200 euron summia. Kuitenkin melko suuri osuus, noin joka kolmas, ei ole varautunut millään tavalla yllättäviin kuluihin tai elämäntilanteen muutoksiin. Siis joka kolmas meistä ei ole varautunut taloudellisesti tulevaan, vaan elää toisin sanoen ”se menee mikä tulee” -arkea.
3. Säästetään unelmien tai pahan päivän varalle
Rahapuhetta-tutkimuksesta ilmenee, että suomalaiset säästävät eniten pahan tai hyvän päivän varalle. Toisaalta säästöillä halutaan varautua ennakoimattomiin yllätyksiin, niihin pahoihin päiviin. Toisaalta säästöillä mahdollistetaan unelmia ja pitkäaikaisempia haaveita sekä turvataan taloudellisesta kepeämpiä päiviä tulevaisuudessa. Varautuminen pahan päivän varalle, halu kasvattaa omaa varallisuutta sekä turvallisuushakuisuus ovat monilla säästämisen ja sijoittamisen taustalla.
4. Suomalaiset lepuuttavat säästöjään pankkitileillä
”Suomalaisen suosituin säästökohde on pankkitili ja sille pitäisi tehdä jotain” (lähde). Suurin osa ihmisistä ei käytännössä sijoita rahojaan mihinkään, vaan lepuuttaa niitä tilillään.
Säästö- ja sijoitustilisäästäminen on siis edelleen suosituin säästämisen muoto suomalaiselle. Rahastosäästäminen on noussut toiseksi suosituimmaksi säästömuodoksi, kolmannella sijalla on käyttötilille säästäminen ja neljänneksi asettuu pörssiosakkeisiin sijoittaminen. (Finanssialan tutkimusraportti).
5. Kaikille säästäminen ei ole mahdollista
Tutkimuksen mukaan meillä on suuri joukko pienituloisia ihmisiä, jotka eivät pysty säästämään. Tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita juuri siitä, miten pienituloisia ja sellaisia, jotka kokevat, ettei ole mahdollista säästää, voisi rohkaista säästämisessä alkuun.
Joillekin säästäminen on totta tosiaan mahdotonta, kun kaikki tulot menee välttämättömiin menoihin. Mutta osalla kysymys on myös muusta: liian suuri aloittamisen kynnys on yleensä esteenä säästämiselle. Säästäminen koetaan joko mahdottomaksi tai ajatellaan, ettei siitä ole hyötyä. Mieluummin kulutetaan se pieni, jonka voisi yhtä hyvin laittaa säästöön.
6. Aktiivinen ote säästämisessä vaikuttaa kulutuskäyttäytymiseen
Tietoinen keskittyminen säästämiseen vaikuttaa siihen, miten kulutamme. Moni tutkimukseen osallistuneista oli todennut, että kun tekee tietoisen säästämispäätöksen tai säästötavoitteen, tulee samalla tietoisemmaksi omasta kulutuksesta. Säästäminen voi siis järkiperäistää henkilökohtaista taloutta ja tehdä näkyvämmäksi omat menot.
7. Kulutus on lisääntynyt selvästi, mutta säästämisaste ei ole suuresti kasvanut
Vaikka suomalaisten rahallinen kulutus on lisääntynyt selvästi, säästämisaste ei ole suuresti kasvanut suhteessa tulojen kasvuun. Ihmiset eivät siis säästä niin paljon kuin ehkä voisivat. Kulutusluottoja käytetään arjen rahoittamiseen ja säästämisaste on tilastojenkin valossa laskenut. Vastaavasti velkaantumisaste noussut.
Ennen ehkä ajateltiin useammin niin, että ensin säästetään ja sitten kulutetaan. Nykyään velaksiostamisesta on huomattavasti yleisempää kuin aikaisemmin. Tämänkin takia säästämisen trendiä olisi hyvä saada kasvuun.
8. Nuoret uskaltavat puhua rahasta ääneen
Nuorilla sijoittaminen ja rahasta puhuminen on avoimempaa kuin vanhemmilla ikäluokilla. Tämä on hieno juttu! Taloudelliset taidot periytyvät vanhemmilta lapsille, joten sen takia olisi hyvä, että rahasta voitaisiin keskustella avoimesti kotona. Työelämä, oppilaitokset ja media ovat niin ikään taloustaitojen lähteitä.
Vaasan yliopiston Timo Rothoviuksen mukaan vielä viime vuosituhannella ihmiset häpeilivät säästöjään, eikä niistä haluttu kertoa muille. Tilanne on muuttunut viime aikoina huomattavasti avoimempaan suuntaan ja omista säästöistä ja talousasioista ollaan valmiita keskustelemaan avoimemmin.
9. Ekologisuus ja vastuullisuus näkyy kuluttamisessa ja sijoituskohteissa
Ylikulutustrendi on muuttumassa vaatimattomampaan ja ekologisesti kestävämpään suuntaan. Ekologinen ja vastuullinen sijoittaminen kasvattaa kaiken aikaa suosiotaan ja tämä tulee näkymään myös tulevaisuudessa ihmisten henkilökohtaiseen talouteen vaikuttavana tekijänä.
Jos kulutus joiltain osin pienenee, niin jääkö rahaa säästöön, sijoituksiin vai kulutammeko tulevaisuudessa enemmän palveluihin, kuten nyt on jo nähtävissä? Vai hankimmeko kenties vähemmän tuotteita, mutta kalliimmalla kotimaassa tai ekologisemmin tuotettuja?
10. Pitkäjänteistä säästämistä tulevaisuutta ja eläkettä varten
Vaasan yliopiston rahoituksen professori Timo Rothoviuksen mukaan tulevaisuuden megatrendi tulee olemaan se, että ihmiset ymmärtävät, että heidän tulee itse säästää eläkkeitään varten. Tulevaisuuden säästäjät joutuvat pohtimaan entistä enemmän, miten pärjäävät eläkkeellä, koska ei pystytä takaamaan sellaisia eläkkeitä, kuin aiemmin on kuviteltu.
***
Laajennetaan keskustelua ilomielen myös kommenttien puolelle! Millaista rahapuhetta sinä toivoisit? Onko kympit teille pieniä vai suuria summia? Onko säästäminen helppoa vai vaikeaa? Mikä motivoi säästämään? Olisiko arkisemmalle rahapuheelle kysyntää? Mihin säästöilläsi tähtäät? Mikä merkitys rahalla sinulle on? Olisitko sinä valmis arkisempaan rahapuheeseen? Näitä aatoksia olisi enemmän kuin mielenkiintoista kuulla ihan teiltä jokaiselta oman taloutenne sankarilta! <3
-Hilla
Instagramissa @hillasblog
Rahapuhetta on OP:n yhteistyössä Marttaliiton ja Takuusäätiön kanssa toteuttama tutkimus suomalaisten suhtautumisesta oman talouden hallintaan. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 16-74-vuotiaat suomalaiset ja aineisto kerättiin verkossa Norstat-kuluttajapaneelissa toukokuussa 2018.
Käytettyjä lähteitä:
Löydät tutkimuksen osoitteesta Rahapuhetta-tutkimusta.
SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT, Finanssialan tekstiraportti 2019.
Minusta on hyvä, että nykyään puhutaan avoimemmin rahasta ja vielä enemmän rahapuhetta tarvittaisiin. Kunpa itsekin olisi ollut tietoisempi säästämisestä ja sijoittamisesta jo parikymppisenä, koska aika on korvaamatonta, kun puhutaan sijoittamisesta ja korkoa korolle-ilmiöstä. Muutamalla kympillä/kk pääsee jo pitkälle, kun sijoitusaika on useampia vuosikymmeniä. Näin lapsiperhearkea eläessä rahaa ei hirveästi jää säästöön, muutama kymppi menee rahastoon/kk ja säästötilille yritän kerryttää puskuria, joka on huvennut opintovapaiden ym. myötä. Itselleni puskuri luo turvaa siitä, ettei tarvitse menettää yöunia jos esim. kodinkone menee yllättäen rikki tai jotain muuta odottamatonta tapahtuu. Rahastoon sijoittamat rahat ajattelen aikanaan turvaamaan eläkeaikaa, koska en ole ollenkaan vakuuttunut siitä, että reilun 30 vuoden päästä välttämättä eläkejärjestelmä on enää samalla lailla voimissa. Ja koska tähän mennessä en ole ollut mitenkään korkeapalkkaisissa töissä, ei oma eläkekään varmasti tule olemaan kummoinen. Vaihtoehtoisesti rahastoissa olevien rahojen avulla voin jäädä aiemmin eläkkeelle tai tehdä osittaista työaikaa, jos eläkeikää vielä kovasti keretään ylöspäin hilata (tällä hetkellä oma alin eläkeikä on 67v ja tavoite eläkeikä 69v8kk😳).
Olisi myös todella tärkeää, että rahataitoja käytäisiin läpi jo yläasteella ja lukiossa/ammattikoulussa (en toki tiedä onko nykyään jo näin, omista kouluajoista aikaa jo se 20 vuotta🙈). Ihan konkreettisia harjoituksia miten tehdään henkilökohtainen budjetti ja matikan tunnilla voitaisiin laskea paljonko vaikkapa pikavipit tulevat oikeasti maksamaan, kun laskee todellisen vuosikoron ym. Nuorten velkaantuminen on huolestuttavaa ja sillä voi olla kauaskantoiset seuraukset, jos esim. luottotiedot menee. Oma lapsi vielä niin pieni, että rahan arvoa ei vielä ymmärrä, mutta tarkoituksena on pienestä lähtien ottaa lapsi mukaan rahakeskusteluun ja opettaa rahan arvo sekä vastuullinen rahankäyttö.
Komppaan täysin Eevistä. Itse olen höveli rahan käyttäjä, siksi hyödynnän verkkopankin mahdollisuutta siirtää palkka päivänä rahaa säästöön yms, jolloin en tavallaan näe edes koko rahoja. Palkka tulee, siitä lähtee pakolliset kulut ja lopuilla pitää elää kuukausi. Silloin tulee pohdittua todella pitkään tarvitsenko tämän asia todella ja ostettua paljon käytettynä.
Tavoitteena meillä miehen kanssa on opettaa omille lapsille ja kummilapsille juurikin sijoittamista (kaikille nordnetin tilit avattu), korkoa korolle ja rahankäyttöä mahdollisimman paljon.
Itse tykkään tällä hetkellä seurata Mimmit sijoittaa sekä Julia Thurenia. Selkeää puhetta rahasta 💪
Tuo on kyllä tosi hyvä tapa siirtää aina palkkapäivänä heti sivuun ja säästöön, se on sitä säästämisen/sijoittamisen automatisointia parhaimmillaan, eikä ne rahat sitten kuumottele missään käyttötilillä. Säästäminen kyllä vaikuttaa hyvällä tavalla oman kulutuksen tarkasteluun.
Hienoa että olette jo noin pitkällä lasten säästöasioiden kanssa. Samat kanavat on täälläkin seurannassa! :) Tosi mielenkiintoisia kumpainenkin mainitsemasi. Mukavaa elokuun jatkoa!
Heippa Eevis ja kiitos osallistumisesta keskusteluun. Hyviä mietteitä raha-asioihin ja henkilökohtaiseen talouteen liittyen. Säästämisessä/sijoittamisessa aika on valttia ja siksi parempi, mitä nopeammin pääsee alkuun. Ja ihan sama minulla, sopivan kokoinen talouden puskuri luo turvaa ja tiedon siitä, että jossain on mistä ottaa, jos vaikka se pesukone harjoaa tai muuta yllättävää. Varmasti myös korona-aikana on realisoitunut monille tilanteita, joissa puskuria on tarvittu, jos tulot ovat hetkellisesti tipahtaneet tms.
On nuo meidän eläkeiät hirvittäviä. Kyllä siinä voi alkaa pohtia, että millä keinoin ja säästöin sitä voisi mahdollistaa itselleen hieman aikaistetumman eläkkeen tai vaikka sitten osittaisen työajan siellä kun 70 ikävuotta lähenee. Tai vähintäänkin hyvän eläkkeen, jolla sitten pärjää kun sen aika on. Monia asioita ja puolia tässä, vaikkakin suurin huomio menee kyllä ihan tähän tämän päivän arjen pyörittämiseen ja samalla yrittää hieman kiikaroida tulevaan. Mukavaa elokuun jatkoa sinulle!
Kirjoitit tärkeästä aiheesta! Mä olen ilahtunut miten rahapuheen sävy on viimeisen viiden vuoden aikana musta muuttunut parempaan suuntaan, kun nuorempi sukupolvi on alkanut ottaa sen hoitaakseen. Asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä ja mikä tärkeintä demonisoimatta esimerkiksi juurikin lainoja. Suurin osa suomalaisista kuitenkin joutuu jossakin kohtaa elämäänsä ottamaan esim. asuntolainaa ja maksaa sitä pois vuosikymmeniä. Niiden vuosikymmenten fiilis voi olla aika erilainen riippuen siitä millaista rahapuhetta ympäristöstä on kuullut.
Täällä sijoitetaan rahastoon Eeviksen tavoin eläkettä ajatellen, koska tosiaan mikä lie tilanne joskus vuonna 2065, kun oma tavoite-eläikäikäni tulee vastaan…
Nuorempi sukupolvi on kyllä ansiokkaasti ottanut rahapuheen haltuun ja sen esille tuomisen, iso peukku sille! :) Juu, asioista pitää puhua oikeilla nimillä, jotta myös ymmärretään, mikä ero on esim asuntolainalla ja korkea korkoisella kulutusluotolla. Kyllä jokaisella sukupolvella on se oma taloushistorian tuoma värisävy harteillaan, mutta näistä ääneen puhumalla voidaan myös rohkaista ja siten saada asuntolainakin tuntumaan ennemmin mahdollistajalta kuin taakalta. Kyllä tässä on hyvä alkaa eläkettä säästämään, niin ehtii hetken istua sitten vielä kiikkustuolissa muistelemassa tätä kaikkea koettua. :D
Rahapuhe on tärkeä aihe ja ainoastaan näkyväksi tekemällä siitä tulee totuudellisempaa. Nuorempi sukupolvi on todellakin enemmän sinut itsensä kanssa, eikä raha-aiheisiin liity samanlaista häpeää, mitä meillä lama-ajan kokeneilla ja velkaan häveten suhtautuvilla. Onneksi muutos on mahdollista niin omassa ajattelussa, kuin laajemmalla tasollakin ja asioista kirjoittaminen tukee hyvin tätä muutosprosessia.
Onneksi tosiaan muutos on aina mahdollinen ja rahapuheen sävyllä voidaan todellakin vaikuttaa jo siihen yleiseen ilmapiiriin, mikä näiden raha-asioiden ympärillä leijailee. Kyllä puhuminen auttaa monessa asiassa, niin myös tässä. :)
Minusta on hyvä että rahasta oikeasti puhutaan. Mulla on tapana toimia palkkapäivänä niin että ensin maksan laskut (niiden eräpäivät on aika tietyllä tavalla ajoitetut…) ja sen jälkeen maksan itselleni eli laitan säästöön ja osa menee rahastoon. Loppu rahalla sitten on pärjättävä. Kuun lopussa, ennen sitä palkkapäivää katson tilin uudelleen ja käytännössä siirrän sen jokaista senttiä myöden kokonaan tyhjäksi, siis säästöön. Joskus sinne menee muutama euro, joskus enemmän.
Avoimempaa raha puhetta kaipaisin kyllä, sitä että puhutaan ei välttämättä niistä summista vaan siitä myös mihin panostaa ja missä pihistää. Joskus olen muutamalle ystävälle avannut että joo, meillä on mahdollista matkustaa (siis tämä normaalioloissa…) koska ei juoda juurikaan alkoholia, eikä syödä ravintolassa jne. Joka päivän valintoja. Toki Suomessa on monta lapsiperhettä jotka eivät ole tästtä asemassa kuin me ollaan jossa on mahdollista oikeasti säästää, vetää hiljaiseksi ja muistaa aina itse olevansa onnekas.
Minulla on oikeastaan hieman samanlainen systeemi, että ensin pakolliset asiat maksuun ja sitten lopulla pärjätään. Yrittäjänä vaan ei ole sitä tiettyä kiinteää kuukausipalkkaa, joten tämä on osin muuttunut sen jälkeen kun tuli kiinteä ja sama kuukausipalkka joka kuukausi. Pelimerkit oli aika selvillä etukäteen pitkäksi aikaa. :)
Hyvä pointti, panosta ja pihistä puhe olisi kanssa yhtä tarpeellista osana tätä rahapuhetta. Säästäminen ja kulutus ylipäätään on valintoja ja niissä näkyy myös arvomme ja se, minkä koemme tärkeäksi. Laitan tämän korvan taakse postausaiheena. Mukavaa alkavaa viikonloppua teidän perheelle! <3