Aloitan tänä syksynä uuden harrastuksen. Päätin osallistua keramiikkakurssille. Kesän aikana ajatus omasta uudesta harrastuksesta alkoi kyteä mielessä. Olin jo pidempään miettinyt, että haluaisin päästä muovailemaan savesta keramiikkaa omin pikku kätösin.
Viime vuodet on olleet omistettuja pienille lapsille ja vauvavuosille, eikä sellaiselle ”omalle uudelle jutulle” ole oikein ollut aikaa. Tytöt kasvaa ja toinen vauvavuosi on taputeltu valmiiksi, ja siksi juuri nyt tuntuu hyvältä aloittaa jotain uutta ja omaa.
Joku olisi voinut veikata, että uusi harrastus olisi ehkäpä ollut liikuntaan liittyvää, esimerkiksi crossfittiä tai muuta sellaista. Mutta e-hei. Saan ihan riittävästi liikuttua tällä hetkellä jo muutenkin. Sen sijaan kaipasin jotain luovaa, jotain käsityötä, käsillä tehtävää. Sellaista, että saan kaikessa rauhassa tössöttää ja kokea käsillä tekemisen flowta.
Tutkin erilaisia keramiikkakursseja ja kansalaisopiston valikoimia. Lopulta löysin laajasta valikoimasta arki-illalle sopivan keramiikkakurssin, joka kestää koko lukukauden. Syksystä ensi kevääseen, kerralla 3 tuntia. Joulun aikaan on taukoa. Keramiikkakurssi järjestetään Kirkkonummella, joten matkaan ei mene suuremmin aikaa. Katselin muidenkin paikkakuntien kansalaisopistojen keramiikkakurssivalikoimaa ja aika kivasti oli tarjontaa muuallakin.
Kävin alakouluaikana taiteen perusopetuksen käsityö- ja kuvataidekoulua. Vanhemmat kuskasivat meitä sinne naapurin tyttöjen kanssa ja meillä oli tietenkin eväät mukana. Muistan edelleen, miten paljon tykkäsin savitöistä ja oikein odotin niitä.
Tein kuvataidekoulussa 11-vuotiaana muun muassa kaksi lehden muotoista tarjoiluvatia, jotka lasitin vihertävällä lasitteella. Ne löytyvät edelleen vanhempieni kaapeista ja ovat silloin tällöin käytössä. Savitöitä vaan ei oikein voi kotona harrastaa, tai tarvitsi ainakin sen oman tilan, jossa savipöly ja savikura saisi olla rauhassa valloillaan. ;) Saven polttouuniakaan ei meiltä löydy.
Tästä uudesta harrastuksesta innostuneena olenkin selaillut Pinterestissä ja Instagramissa erilaisia keramiikkatilejä. Haalinut ideoita tyylistä ja siitä, mitä voisin syksyllä kokeilla tehdä. Ihania tilejä ovat esimerkiksi @girlnomadceramics & @tuias & @mariaformkeramik
Tiedän, ettei keramiikan tekeminen ole ihan helppoa, mutta silti inspiroituneena ihailen vaikka ja mitä: kannuja, astioita, tarjoiluvateja, laattoja, kakkuvateja, kukkaruukkuja ja sen sellaista. Yksinkertainen ja vähäeleinen tyyli kiehtoo.
Ainakin minulla on hyvät suunnitelmat jo valmiina, kun saan tällä viikolla ensimmäisen savimöykyn käsieni väliin muovattavaksi. Saapa nähdä mitä siitä syntyy tulevan lukukauden aikana!
Dreijaamisen oppiminen kiinnostaisi myös, mutta luulenpa, että ihan siitä emme aloita. Ensin levytekniikkaa, makkaratekniikkaa ja muottitekniikkaa. Niissäkin riittää varmasti uutta opeteltavaa ja paljon on sellaista, mistä en ole vielä tietoinenkaan.
Uskallan veikata, että tulette näkemään syksyn aikana kuvia ja videoita keramiikkakurssin tuoksinoista ja tuotoksista täällä blogissa ja Instan puolella. Nähtäväksi jää kuinka suureelliset ja kunnianhimoiset ideani muovautuvat valmiiksi keramiikaksi. Heh! Tärkeintä tässä matkassa on joka tapauksessa itsensä toteuttaminen ja uusi harrastus ihan vain minulle.
-Hilla
Instagramissa @hillasblog
Ihanaa, sama harrastus minulla ja tänä syksynä alkoi jo neljäs vuosi työväenopiston keramiikkakurssilla. Kurssista on tullut itselleni ihan henkireikä, on niin ihanaa kun keramiikkaa tehdessä ei tarvitse eikä oikeasti edes pysty ajattelemaan muita asioita, saa keskittyä tekemiseen ja luomiseen. Nauti kurssista! 😊
Tosi mukava kuulla sun kokemuksia, ja jotain tuollaista keramiikkakurssilta juuri odotan. Että saa upottaa kädet saveen, tehdä ja nähdä työn tuloksen konkreettisesti. :) Kiitos ja kuin myös, nautinnollista syksyä saven parissa. <3