Kaupallinen yhteistyö Telia Dot & Asennemedia.
Aloin kirjoittaa tätä blogitekstiä analogisen aamun jälkeen. Herättyäni en tarttunut puhelimeen, vaan annoin sen olla äänettömällä keittiön tasolla, jonne olin sen illalla nukkumaan mennessä jättänyt. Tiesin, että puhelimessa odottaisi Instagramin inboksissa useita viestejä seuraajilta. Viimeisimpään kuvaan oli tullut kommentteja, joihin voisin vastata. Sähköpostissa odottaisi varmasti vastauksia edellisen päivän viesteihin. Whatsapissa olisi suurella todennäköisyydellä saapuneita viestejä ja aktiivisia ryhmäkeskusteluja.
En silti tarttunut puhelimeen, vaan jätin sen tietoisesti taka-alalle. Aamu sai jo pienestä päätöksestä hyvin erilaisen alun. Heräsimme kello seitsemän aikaan koko perhe. Daniel kävi napsauttamassa kahvin tippumaan, minä menin kylpyhuoneeseen vaihtamaan pienimmän vaippaa. Sen jälkeen tulimme aamupalapöytään ja söimme yhdessä aamupalan. Sytytin ihan kynttilän ja ehdimme siinä aamutohinan aikana hetken istua pöydän ääressä koko perhe.
Aamupalan jälkeen vaihdoimme päivävaatteet, pesimme hampaat ja aloimme valmistella lapsia päiväkotiin lähtöön. Keskityin yhteen asiaan kerrallaan. Lasten kanssa on helpompi toimia, kun on itsekin läsnä siinä mitä kulloinkin tekee. Puoli yhdeksäksi tytöt vietiin dagikseen.
Nyt istun tietokoneen näppäimistön ääressä ja olen aloittanut tämän blogitekstin kirjoittamisen.
Päivän ajatuksiini ei ole ehtinyt vaikuttaa vielä kukaan, eikä mikään. Mieleni on tälle päivälle vielä jokseenkin tabula rasa – tyhjä taulu. Silmilleni ei ole hypänneet raflaavat uutissisällöt eikä reagointia vaativat viestit. Päässäni pyörii enimmäkseen omia ajatuksia ja olo on jollain tavalla levollisempi, rauhallisempi.
Samalla tiedostan sen tosiseikan, ettei puhelimeen koskemattomuus ole minulle rutiini, vaan pikemminkin siihen on pitänyt tietoisesti keskittyä. Miten helposti puhelin siirtyy käteen; sieltä tsekkaa mukamas jonkun tärkeän asian tai täyttää puhelimella tyhjän hetken.
Kuka rajat asettaa, jollei tee sitä itse?
Olen parhaillaan lukemassa Eeva Kolun suosittua uutuuskirjaa Korkeintaan vähän väsynyt – eli kuinka olla tarpeeksi maailmassa, jossa mikään ei riitä. Eeva kirjoittaa yhdessä kirjan kappaleessa rajojen asettamisesta ja siitä, miten rajat ovat itselle suojaksi. Samaan aikaan rajat myös vapauttavat kapasiteettia jollekin muulle, antavat toisaalle enemmän liikkumatilaa.
”Rajojen on tarkoitus auttaa sekä meitä itseämme että muita toimimaan meidän kanssamme. Rajojen tarkoitus on suojata, mutta myös päästää oikeat asiat läpi. Rajojen asettaminen on loppuelämän harjoitus. … Aika usein rajat vaativat juuri sitä, että olemme itse itsellemme lempeä vanhempi. Se, joka muistaa mitä tarvitsemme, ei vain sitä mitä haluamme.”
Hyvin sanottu, ja muistutti mieleen rajojen tarpeellisuuden meille aikuisillekin. Oli kysymys sitten puhelimen käytöstä, töiden tekemisestä tai nukkumaanmenoajasta. Pysyäksemme tasapainossa, tarvitsemme rajoja ja ne helpottavat rutiinien muodostumista. Tarvitsemme rajoja erityisesti silloin, kun jokin asia meinaa huomaamattaan haukata liikaa aikaa tai nakertaa hyvinvointiamme vaivihkaa.
Koe hetkessä enemmän – Tätä on Telia Dot
Otin pari viikkoa sitten käyttööni Telia Dot -puhelinliittymän, joka maksaa kuussa vain käytön verran. Rajoittamalla ruutuaikaa ja käyttämällä wifiä saa siis helposti säästöä puhelinlaskulle! Ja se jos mikä on hyvä lisämotivaatio ruutuajan tarkkailulle hyvinvoinnin lisäksi. Onko Dotista ollut sitten hyötyä ja olenko pystynyt vaikuttamaan puhelinlaskun suuruuteen ja ruudulla vietettyyn aikaan? Kyllä ja kyllä.
On ollut itse asiassa tosi mielenkiintoista seurata sovelluksen kautta puhelinliittymän kuukausilaskun muodostumista. Käytän puhelinta usein kotona, joten olen voinut käyttää paljon wifiä ja säästää sillä. Puhun myös aika maltillisesti puhelimessa. Tällä hetkellä näyttäisi, että käytölläni kuukausilaskun hinnaksi tulisi 13,25 euroa. Ennen Dot-liittymää puhelinlaskuni olivat lähemmäs 30 euroa, joten selvää säästöä, mikä on yllättänyt.
Aamut ja aamupäivät ovat tärkeintä aikaani
Kun on ottamassa käyttöön uusia rajoja, voi niistä alkuun tulla liian tiukat. Sellaisiahan me ihmiset olemme – alkuinnostuksissa lupaamme helposti liikoja ja vasta myöhemmin pohdimme toteutusta. Lähdin siksi miettimään muutamia rajoja puhelimen käytölleni tavoitteiden kautta. Mitä hyötyä rajoista voisi olla? Mitä haluaisin rajoilla saavuttaa?
Minulla on viikossa neljä työpäivää ja tiedostan, että aamut ja aamupäivät ovat tärkeimpiä, kun luon jotain uutta. Minun on siis varjeltava aamuja ja aikaa ennen lounasta, jos ja kun haluan olla tuottelias.
Siksi päätin kokeilla, että pitäisin puhelinta loitolla aamuisin ja aamupäivisin niinä päivinä kun kirjoitan. Saisin keskittyä aamupäivisin rauhassa uuden luomiseen: kirjoittamiseen, valokuvaamiseen, sisällöntuotantoon ja uuden ideointiin. Iltapäivälle voin ihan hyvin säästää sitten asioita, joihin tarvitsen enemmän puhelinta tai mekaanista suorittamista.
Telia Dot -liittymän sovelluksessa on kohta Digihyvinvointi, jonka alta löytyy kymmenen haastetta tasapainoisempaan digiarkeen. Ensimmäinen kohta siellä on Säännöt selviksi, joka rohkaisee tarkastelemaan omia rajoja esimerkkien avulla ja määrittelemään digilaitteiden käytölle selvät sävelet.
Sen lisäksi, että rauhoitan aamut puhelimen käytöltä, olen tarkka myös iltojen rauhoittamisen suhteen. Uni on hyvinvointini kannalta tärkein asia ja siksi haluan vaalia unta. Puhelin ei tule kanssani makuuhuoneeseen, vaan jää keittiön tasolle.
Iltaisin puhelimen selaamisen sijaan kädestäni löytyy fyysinen kirja. Äänikirjat sopivat hyvin multitaskaamiseen, mutta iltaisin ei ole mitään parempaa kuin heittäytyä suihkun jälkeen yöpuku päällä peiton alle ja ottaa kirja käteen. Ihan best iltarutiini, josta on ihana pitää kiinni!
Olen myös hiljentänyt monesta sovelluksesta ilmoitukset ja merkkiäänet. Näen tapahtumat vasta sitten, kun avaan sovelluksen. Puhelimeni ei ole koko ajan ilmoittelemassa turhaan asioista, jotka voivat ihan hyvin odottaa.
Iltaan liittyvistä rajoista on ollut helpompi pitää kiinni, koska iltojen rauhoittaminen tuntuu niin luontevalta. Enemmän vaikeuksia on ollut aamujen rutiinien ja rajojen kanssa.
Tiedostaminen tekee hyvää
On sanonta, että tieto lisää tuskaa, mutta se ei pidä joka asiassa paikkaansa. Välillä tiedostaminen ja tietäminen on parasta mitä voimme tehdä sen sijaan, että vain oletamme ja luulemme. Jotkut asiat arjessa ovat muotoutuneet niin huomaamattomiksi tavoiksi, että niitä tekee välillä hyvää kyseenalaistaa. Puhelimen käyttö on niistä yksi. Puhelin on aivan älyttömän tärkeä viihde- ja työväline, mutta sen käytöstä on hyvä olla tietoinen.
Puhlimeni laskee päivittäistä ruutuaikaani ja erittelee vielä sen, mihin olen puhelinta käyttänyt. On ollut mukava huomata, että rajat ja niistä kiinni pitäminen ovat vaikuttaneet kokonaisuudessaan ruutu-aikaan pienentäen sitä ja puhelinlaskuani.
Koodilla HILLA1414 saat Dotin käyttöösi 28 päiväksi maksutta! Maksuttoman jakson jälkeen tilaus jatkuu automaattisesti toistaiseksi voimassa olevana normaalilla käytön mukaan -hinnoittelulla (5-25 €/kk). Koodi on voimassa 31.12.2020 asti. Dot-äpistä löytyy myös hyviä työkaluja digihyvinvointiin, suosittelen tsekkaamaan. 💜
Onko sulla jakaa hyväksi havaittuja vinkkejä tai rajoja puhelimen käytölle?
Mukavaa sunnuntain jatkoa sinulle!
-Hilla
Instagramissa @hillasblog & @teliafinland