Kaupallinen yhteistyö Alko.

Vastuullinen alkoholinkäyttö on aihe, josta Suomessa soisi puhuttavan enemmän. Aihe on jossain määrin tabu edelleen ja siihen vaikuttaa moni asia. Alkoholin nauttimiseen on erilaisia näkemyksiä ja jokaisen meidän tausta vaikuttaa siihen, millaisena näemme alkoholin roolin nykyisin. Kun minua pyydettiin mukaan Alkon Ei tippa, vaan tapa -kampanjaan puhumaan ja kirjoittamaan aiheesta, ajattelin heti, että no totta kai, tästä pitää puhua.

Juhlapäivät ja juhlapyhät ovat alkoholin myyntipiikkejä, jolloin näitä asioita ja aiheita on erityisen tärkeä nostaa esiin. Vaikka puhun vastuullisesta alkoholinkäytöstä nyt joulun alla, on aihe ihan yhtä tärkeä vuoden jokaisena päivänä.

Viime viikolla Instagram-postauksessa ja stooriklipeissä kysyin seuraajiltani, että miten he kokevat vastuullisen alkoholinkäytön. Kysyin myös, miten vastuullinen alkoholinkäyttö näkyy joulussa sekä läheisten että lasten seurassa. Ensinnäkin kiitos kaikista kommenteista ja keskusteluun osallistumisesta. Erityisesti yksityisviesteillä sain runsaasti näkemyksiä ja ajatuksia aiheeseen. Vastauksissa toistuivat tietyt asiat, joita olen ryhmitellyt seuraavasti.

Mitä vastuullinen alkoholinkäyttö sinulle merkitsee?

Kyselyni oli siis pienimuotoinen galluppi seuraajien näkemyksistä aiheeseen liittyen. Seuraajistani suurin osa on 25-55-vuotiaita suomalaisia naisia ja perheellisiäkin seuraajissani on runsaasti. Tässä siis sellaisen joukon vastauksia ja ajatuksia aiheeseen pienimuotoisesti.

Suurin osa vastauksista oli jotakuinkin tällaisia:

”Jouluna ruoan kanssa lasillinen tai pari viiniä.”

”Jouluruoan kanssa lasillinen viiniä tai olutta maistuu hyvältä, mutta kukaan ei humallu, eikä aikuisten olemus muutu.”

”Neutraali suhtautuminen alkoholiin, viinipullosta ruokapöydästä ei tehdä mitään numeroa. Se on aikuisten juoma juhlapäivänä.”

”Lapsilla on koko ajan turvallinen ja tavallinen olo. Aikuisten käytös ei muutu, eli kohtuudella.”

”Kohtuudella ja avoimesti, viinilasillinen ruoan kanssa ja myöhemmin illalla toinen juustojen kanssa.”

”Kukaan ei humallu ja aina joku aikuinen on täysin ajokuntoinen.”

”Fiksun alkoholin nauttimisen voi nähdä myös tapakasvatuksena, juhlissa nostetaan malja ja skoolataan ja juhlapöydässä maukkaan ruoan kruunaa viini.”

”Laatu, ei määrä.”

Näissä vastauksissa kiteytyi siis se, että alkoholia voi nauttia kohtuudella, muut huomioon ottaen. Viini kruunaa juhlissa hyvän ruoan, eikä siitä tehdä sen suurempaa numeroa, vaan suhtaudutaan asiaan neutraalisti. Lapset otetaan aina huomioon, alkoholista puhutaan avoimesti sen oikealla nimellä. Alkoholijuomia nautitaan jouluruoan kanssa, eikä tarkoitus ole humaltuminen. Lasten turvallisuuden tunteesta pidetään huolta ja sitä arvostetaan!

Pienessä kyselyssä tuli runsaasti myös tällaisia vastauksia:

”Emme käytä alkoholia ollenkaan.”

”Jouluna emme juo, sillä meille ei maistu.”

”En käytä alkoholia ollenkaan, en edes jouluna.”

”Perheessämme ei käytetä ollenkaan alkoholia. Meillä vanhemmilla on liian kipeitä muistoja omasta lapsuudesta.”

”Puolison kanssa tehtiin aikoinaan sopimus, ettei lasten seurassa juoda ollenkaan.”

”Nollatoleranssi.”

”Haluan aina olla lapsilleni se turvallinen vanhempi. Omassa lapsuudessani sain kokea liikaa turvattomuutta alkoholin takia, ja siksi minulla on nykyisin tiukka linja.

”Kärsin nuorena isän siemailuista aina pyhinä, hän oli eri ihminen silloin. Siksi itse en käytä.”

”Koen, että alkoholin voi jättää kokonaan pois joulunvietosta.”

”Meillä on jouluna ihanaa ihan ilman alkoholia.”

Näissä vastauksissa kiteytyi se, että alkoholia ei käytetä jouluna, eikä oikein muutenkaan. Joko periaatepäätös, maku ei miellytä, mutta todella paljon vastauksista nousi esiin myös ihmisten lapsuuden traumat, jotka vaikuttavat edelleen siihen, miten nykypäivänä alkoholiin suhtautuu. Osa on jättänyt alkoholin kokonaan pois omien lapsuusmuistojen ja kipeiden kokemusten takia.

Lapsuus vaikuttaa siihen, miten nykyään alkoholiin suhtautuu

Tämä on monitahoinen asia, mutta silti eräs toistuva asia pisti silmiini seuraajieni vastauksissa. Vastauksissa nimittäin toistui se, että oma koettu lapsuus vaikuttaa siihen, miten nykyään alkoholiin suhtautuu. Jos alkoholiin oli liittynyt lapsuudessa huonoja muistoja, voi se omien lasten kanssa olla asia, jonka haluaa rajata kokonaan pois. Sitten taas, jos oma lapsuus on ollut turvallinen, juhlamuistot hyviä ja alkoholi on kuulunut neutraalilla tavalla ruokapöydän tarjoiluun, on usein myös nykyinen suhtautuminen asiaan melko luonteva ja neutraali.

Lapsuudella ja nykyisyydellä on yhteys – siksi on tärkeää, miten lasten seurassa tänä päivänä toimimme!

Siksi minusta on tärkeää, että jokainen aikuinen miettisi sitä, millaisena asiana alkoholi ja sen nauttiminen omassa elämässä näyttäytyy. Vaikka alkoholi ei ole missään määrin lasten asia, niin silti jo aikuisten malli, puhe ja käytös viitoittaa sitä, millaiseksi suhde alkoholiin myöhemmin muodostuu.

Muutamissa vastauksissa tuli ilmi myös tällainen näkemys: ”Ei lapsi siitäkään välttämättä rikki mene, että näkee juhlissa humaltuneen aikuisen. Olen itsekin nähnyt ja ihan tavallinen aikuinen minusta on kasvanut, ilman traumoja.”

En silti osta tätä ajatusta vastuullisen alkoholin käytön näkökulmasta, sillä koskaan emme voi täysin tietää, mikä kenellekin luo turvallisuuden tunnetta ja mikä turvattomuutta, vaikka oma kokemuksemme olisi mitä hyvänsä. Olemme jokainen yksilöitä ja koemme asiat eri tavalla, myös jokainen lapsi kokee asiat omalla tavallaan. Lasten ei tarvitse nähdä humaltuneita aikuisia, minusta se linja on täysin selvä.

Nyrkkisääntönä voi mielestäni pitää sitä, ettei aikuisen käytös saa lasten seurassa alkoholin vaikutuksesta muuttua. Alkoholin takia aikuisen tai vanhemman käytös, olemus tai äänenkäyttö ei saisi muuttua. Humaltuminen ei kuulu juhliin tai illanistujaisiin, joissa mukana on lapsia. Aikuisten juhlat ovat asia erikseen.

Jokaisen pitää selvittää itse, mikä kenellekin on kohtuullista käyttöä; jollekin se on lasi, toiselle kaksi. Jollekin kohtuullista alkoholin käyttöä lasten seurassa on se, ettei ota ollenkaan.

Hyvät juhlat tuntuvat hyviltä vielä huomennakin

Kuten Instagram-postauksessa jo kerroin, meidän perheessä alkoholilla on hyvin neutraali rooli. Nautimme alkoholia kohtuudella, mikä tarkoittaa meille viinilasia tai olutta ruokajuomana hyvän aterian seurana esimerkiksi viikonloppuna tai juhlapyhänä.

Määrät ovat maltillisia ennen kaikkea lasten takia, mutta myös siksi, ettei minun edes tekisi sen suurempia määriä mieli ja haluan aina nauttia myös seuraavasta päivästä. Mitä suurempia määriä alkoholiannokset ovat, sitä enemmän ne vaikuttavat seuraavaan päivään. Lapsiperheessä seuraava päivä tarkoittaa kuitenkin aina aikaista herätystä ja pompusta pystyyn -lähtöä.

Meidän hääjuhlassa sekä myös lasten ristiäisissä on nostettu kuohuviinilasilliset juhlan kunniaksi, skoolattu hienoa hetkeä ja pidetty puheet. Olen jo lapsuudessani saanut nähdä sen, että alkoholi voi kuulua juhliin oikein hyvällä tavalla ja tuo myös arvokkuutta tilaisuuteen.

Kun kilisyttää samppanja-lasia läheisen ihmisen kanssa upeassa hetkessä, voi se tuntua mieleen jäävältä kultahipulta juhlan keskellä. Se on osa sitä tapakasvatusta mielestäni, mutta tiedän, että omistamme erilaisia näkemyksiä jokainen.

Lapsuudessani olen nähnyt vanhempieni käyttävän alkoholia neutraalilla tavalla, kuten nykyisin käytän sitä omien lasteni kanssa. Omassa lapsuudessa saatu malli vaikuttaa paljon siihen, miten nykyisin alkoholiin suhtaudun.

Turvallinen aikuinen lapsen seurassa

Ennen kaikkea ajattelen tulevaa joulua lasten juhlana ja juhlan viettoa lasten kannalta: voi kunpa jokainen lapsi saisi viettää turvallisen joulun ja jokaisen päivän, turvallisen aikuisen seurassa.

Meidän aikuisten vastuulla on se, miten alkoholinkäyttö lapselle näyttäytyy. Siksi näitä asioita on tärkeää miettiä, ettei vain ole tapojensa orja. Ei tippa, vaan tapa -kampanja nostaa esille myös sitä, että alkoholin käyttöön liittyy jossain määrin tiedostamattomia tapoja, joita on ihan tarpeellista ravistella ja päivittää.

Viime viikolla Helsingin Sanomien uutisissa kerrottiin, että vallitseva koronatilanne korostaa entisestään sitä, että ihmisten ja perheiden ongelmat jäävät koteihin, seinien sisäpuolelle. Siihen kun lisätään joulun pyhät ja alkoholi, lisääntyy joidenkin lasten turvattomuuden tunne entisestään.

Ymmärrän sen, ettei syviä alkoholiin liittyviä ongelmia poisteta yhdellä somekamppanjalla. Ongelmat eivät poistu sillä, että toivon Instagram-päivityksessäni jokaiselle pienelle tähtisilmälle turvallista joulua ja sanon, että turvallinen aikuinen on jokaisen lapsen oikeus. Eihän se niin toimi. Mutta yksi somekamppanja voi nostaa merkittävällä tavalla tärkeää asiaa esiin, kannustaa miettimään näitä asioita ja saada monen silmäparin huomion somessa.

Kun asioista puhutaan ja keskustellaan, se voi antaa uusia näkökulmia vanhojen tilalle, motivoida muutokseen tai liikuttaa pienesti tai isommin omaa ajatusmaailmaa. Keskustelu voi haastaa mielipiteitä ja siten omaa tapaa toimia. Siksi minusta tästä aiheesta on tärkeää puhua ja siksi puhun.

Sen lisäksi, että aiheesta keskustellaan lähellä joulua ja uutta vuotta, on aihe tärkeä ihan vuoden jokaisena päivänä. Jokainen vastuullinen aikuinen voi tutkiskella omaa alkoholinkäyttöään ja miettiä mitä ottaa, miten ottaa sekä miksi ottaa.

Nautinnollista, rauhallista ja kohtuullista joulunaikaa kaikille toivottaen.

Hilla

Instagramissa @hillasblog

Instagramissa @alko_oy

Lue lisää:

Meidän perhe.

Hyvinvointi.