Porkkalanniemen ulkoilualue on Kirkkonummen helmi

Porkkalanniemen ulkoilualue on Kirkkonummen helmi. Porkkalanniemi sijaitsee nimensä mukaisesti niemessä, jonne ajetaan mutkittelevaa tietä vajaat 30 minuuttia Kirkkonummen Tolsan liittymästä. Kun Kirkkonummella asumme, niin Porkkalanniemi lukeutuu yhdeksi lähiretkeilykohteeksemme, jossa tasaisin väliajoin tulee käytyä ihailemassa maisemia ja luontoa sekä nautittua retkeilystä lasten kanssa.

Porkkalanniemi ja etenkin sen rantakalliot on minun lemppari retkikohde Kirkkonummella, jos jokin pitäisi mainita. Linlon saari ja Meikojärvi ovat upeita ulkoilumaastoja nekin, mutta Porkkalanniemi ja etenkin sieltä avautuvat maisemat merelle vetää pisimmän korren.

Porkkalanniemeen ulkoilemaan

Olen tyttöjen kanssa perjantait kotona ja yritän kehittää sille päivälle aina jotain ”uudesta normaalista” poikkeavaa. Kotona tulee könötettyä ihan riittävästi ja Danielille yritämme antaa jonkinlaisen työrauhan tehdä töitä kotona, joten tänään suuntasimme Porkkalaan.

Ajoimme niin pitkälle kuin niemeen autolla pääsee. Ihan lopussa tulee vastaan kyltti, jossa kerrotaan yleisen tien päättyvän, mutta siitä kun rohkeasti jatkaa eteenpäin ja seuraa ulkoilualueen viittoja, pääsee lopulta perille Porkkalan portille. Porkkalan portilla on hyvän kokoinen parkkipaikka ja sieltä löytyy myös selkeät ja laadukkaat opastaulut, joista selviää alueen erilaiset retkeilyreitit.

Valitsin tietenkin lyhimmän reitin liikkuessani yksin 1-vuotiaan kannettavan ja 4-vuotiaan retkeilijän kanssa. Parkkipaikalta on juuri sopiva matka kävellä viitoitettua reittiä alas rantaan (reitiltä ei voi eksyä). Rantakallioilta löytyy useampi nuotiopaikka ja ruokapöytä ja joka puolelle avautuu kauniit maisemat. Porkkalanniemeen ei tarvitse kantaa edes omia puita, sillä paikalta löytyy puuliiteri, josta puita voi ottaa nuotiopaikalle.

Kävelimme niemenkärkeen, söimme eväät ja puuhastelimme hetken rannalla ja etsimme aarteita: kiviä, sulkia, kaisloja, keppejä… Esikoinen jaksoi hyvin kävellä takaisin autolle ja sen lisäksi hän kiipesi läpi kaikki matkan varrelle osuneet kivet ja kaatuneet puut. Ja niitähän löytyy, voin kertoa.

Olen päättänyt vaihtaa sanan Varo! ja Ole varovainen! kehoitukseen Keskity! :D Muutaman kerran tuli käytettyä kyseistä kehotusta, kun koistinen kikkaili ja nautti kiipeilystä.

Taapero kulkee kantorinkassa

Kuvissa näkyvä kantorinkka aiheutti Instan stoorien puolella kysymystulvan: Mikä se on? Mikä merkki? Onko hyvä selässä? Onko hyvä kantaa? Oletteko olleet tyytyväisiä? Suositteletko?

Vastauksena: rinkka on merkiltään Deuter ja mielestämme ollut laadukas ja tukeva, minkä vuoksi se on hyvä kantaa. Rinkassa on istumapaikan lisäksi useita taskuja, joihin sain tänäänkin mahtumaan kaikki retkieväät ja juomat. Siitä iso plussa, ettei kantorinkan lisäksi tarvitse vatsapuolella kantaa vielä reppua lisänä.

Meillä on vain tästä rinkasta kokemusta, joten en osaa vertailla, mutta omalla käyttökokemuksella voin suositella. Kyseinen rinkka on käynyt Uudessa-Seelannissakin, kun olimme siellä esikoisen kanssa aikanaan kolmisen viikkoa retkeilemässä. Hoiti siellä tehtävänsä moitteettomasti ja kesti lentokoneen rahdit useampaan otteeseen. Useimmiten rinkkaa kantaa Daniel, mutta hyvin jaksan minäkin sillä tuollaista 1 v 9 kk ikäistä taaperoa kantaa.