Syksyisin puhutaan usein harrastuksista. Moni jatkaa tuttuja vanhoja harrastuksia, joku aloittaa uuden. Lapsia ilmoitetaan harrastuksiin ja viedään ensimmäisiä kertoja uutta kokeilemaan. Joku tykkää kokeilla useita erilaisia harrastuksia ja jollekin syksyn rutiineihin kuuluu etsiä mielenkiintoinen uusi käsityökurssi opiston valikoimasta. 

Juhlimme viikonloppuna venetsialaisia, mökkikauden ja kesäkauden päätöstä ja siellä soitti serkkubändi. Bändin jäsenistä jokainen voi sanoa harrastavansa musiikkia, se on heidän intohimo ja vuosien saatossa heille kehittynyt upea taito. Mieheni Daniel voi sanoa harrastavansa suunnistusta. Tulevana viikonloppuna hän lähtee Joensuuhun ja kilpailee siellä lauantaina ja sunnuntaina suunnistuksen SM-kisoissa. Taisin viikonloppuna myös ihailla triathlonisteja, jotka kerääntyivät ympäri maailmaa Lahteen Ironmanin MM-kisoihin. Siinä on harrastus ja harrastaminen niin sanotusti nextillä levelillä, osalle heistä se taitaa olla ihan päivätyö.

Koulun pihalla juttelin parin vanhemman kanssa ja puhuimme lasten harrastuksista, mitä kukin harrastaa tai harrastaako vielä mitään. Syksy on todellista harrastamisen kulta-aikaa. Joskus tuntuu, että ystäväperheen kanssa näkeminen voi olla vaikeaa, kun harrastukset menee ihan ristiin.

Jäin eilen illalla oikein hetkeksi miettimään, miten me ihmiset miellämme harrastamisen. Mikä on harrastamista? Miksi joku sanoo, ettei harrasta mitään? Mitä minä harrastan?

Tunnistin jotenkin hieman surumielisen fiiliksen itsessäni, sillä viimeiset 7 vuotta ovat olleet täyteläisiä pikkulapsivuosia, enkä tavallaan ole harrastanut mitään. Olen puuhastellut sitä sun tätä, ja hoitanut maailman tärkeintä työtä vanhempana synnyttäen maailmaan meidän rakkaat hanipuppelit, mutta minkä kertoisin olevani harrastukseni? Harrastan pikkulapsivuosia, haha! Olenko kadottanut itseni, tarpeeni ja identiteettini, kun en edes osaa nimetä harrastuksiani. (Näinhän ei oikeasti ole, mutta tässä syksyisessä harrastusmodessa ja miehen lähtiessä omiin SM-kisoihin alkoi vahvasti tuntua siltä, etten harrasta mitään. :D)

Minulla ei ole ollut yhtään aikaan tai paikkaan sidottua harrastusta viime vuosina. Kiitos siitä itselleni, en olisi ehtinytkään, enkä halunnut! Kansalaisopistossa aloittamani keramiikkakurssi päättyi aikanaan surkuhupaisasti koronarajoituiksiin ja kaikki tekemäni savityöt jäivät sille tielle, enkä koskaan edes saanut nähdä lopullisia poltettuja tuotoksiani, sillä rajoitukset vain jatkuivat ja jatkuivat. Sitten jo muutimmekin toiselle paikkakunnalle. Haha! Naureskellen ajattelin, ettei kyseistä harrastusta ollut tarkoitettu minulle. Ainakaan tässä vaiheessa elämää.

Ja sitten taas toisaalta: vaikka ei harrastaisi mitään aikaan tai paikkaan sidottua harrastusta, niin kyllä meistä jokainen tekee itseään kiinnostavia asioita, joten harrastus voi siinä mielessä olla ihan mitä vain. 

Lapsuudessa meillä kavereiden kesken kiersi kaverikirjoja, joihin kirjoitettiin itsestään ja vastattiin erilaisiin kysymyksiin. Kaverikirjassa oli usein harrastuksiin liittyvä kohta, mitä harrastat. 

Mitä minä nyt kirjoittaisin kaverikirjaan?

Harrastuksiani ovat:

-perhe (ja kaikki siihen liittyvä)
-yrittäjyys (ja kaikki siihen liittyvä)
-omakotitalo (ja kaikki siihen liittyvä)
-kuntoilu (omaksi iloksi eri lajeja, tavoitteena kohottaa kuntoa)
-lukeminen (sekalaisesti erilaisia tekstejä ja kirjoja, silloin kun on aikaa ja jaksan)

Sinänsä näistä mikään ei ole kovin eksakti ja tarkka harrastus: kalenterissani ei lue crossfit-tunti keskiviikkoisin klo 18 eikä myöskään kansalaisopiston ryijykurssi torstaisin klo 18:30. En treenaa maratonille, enkä lue vuodessa 52 kirjaa. Silti voi sanoa harrastavansa juoksua ja lukemista, vaikka juoksisi viikossa 5 kilometriä ja lukisi 5 sivua kirjaa. 

Tästä ajatuksenjuoksusta päästään mielestäni siihen, että me kaikki ihmiset harrastamme jotain.

Googletin sanan harrastus ja Wikipedia kertoi näin:

Harrastus on säännöllisesti harjoitettua vapaa-ajan toimintaa, jonka tarkoituksena on rentouttaa ja tuottaa mielihyvää. Harrastaminen voi johtaa jonkin hyödyllisen tiedon, taidon tai kokemuksen hankkimiseen ja karttumiseen.

Kuvauksessa oli mainittu sanat säännöllisyys ja hyödyllisyys. Jokainen voi määritellä ne juuri itselleen ja omaan elämäntilanteeseen sopivaksi. Sen sijaan Wikipedian kuvauksessa puhutteli lauseet: ”tarkoituksena rentouttaa ja tuottaa mielihyvää”

Sen sijaan, etten muka harrastaisi mitään, olen ollut syvällä harrastamisen ytimessä viime vuosina. Käynyt lenkillä silloin kun olen jaksanut ja hyvältä tuntunut. Kylvänyt kotipihalle kukkasiemeniä, kastellut niitä kesän ja kerännyt upeita kimppuja näin loppukesällä.

Polkujuossut metsäpoluilla ja pysähtynyt järvenrantaan katselemaan kaunista maisemaa. Pysähtynyt hengittämään ja rauhoittumaan, kun hetkeksi päässyt lähtemään kotoa omille teilleen. Kiinnittänyt pari päivää lastenhuoneen seinään uutta tapettia ja ihaillut jälkeenpäin kaunista lopputulosta. Suunnitellut yritystoimintaani, seuraavia projekteja ja nauttinut innostavasta fiiliksestä niihin liittyen. Kaikki edellä mainitut ovat tuottaneet minulle mielihyvää ja sitä kautta voin sanoa niiden olevan harrastuksiani. 

Harrastuksiani ovat siis ainakin perhe, yrittäjyys, omakotitalo, kuntoilu ja lukeminen. Kenties listaan voisi lisätä vielä saunomisen ja uimisen järvessä kesällä. Mitä sinä harrastat?

-Hilla

Instagram @hillasblog.