On aika kuulumispostauksen. Mutu-tuntumalla tuntuu siltä, etten ole hetkeen kirjoitellut sellaista ihan sillisalaattitekstiä. Mitä kuuluu. Mitä päässä pyörii ja mitä minun ja meidän perheen päiviin on viime aikoina kuulunut. Sellaista täältä nyt pukkaa.

Tiistain mietteitä:

1. Blogi ja sille ajan löytyminen pyöri viimeksi ajatuksissani eilen. Olin suunnitellut hyvän aiheenkin ja ajatukseni oli, että ulkoilen illan lapsen kanssa, laitan hänet nukkumaan ja sitten istahdan vielä sohvalle kirjoittamaan blogitekstin. Mutta kuinkas siinä todellisuudessa kävikään. Yritin nukuttaa lasta 1 h ja 20 min, kunnes mieheni otti jatkovuoron ja minä siirryin keittiöön syömään iltapalaa. Sitten kello olikin jo melkein 22 ja siirryin siitä hammaspesun kautta itsekin nukkumaan. Kirjoittaminen jäi, aika ei riittänyt. Tottakai voisi ottaa kirjoittamiselle yövuoron, mutta tiedän ettei siinä olisi mitään järkeä. :) Hyvinvoinnin eikä lopputuloksen kannalta.

2. Viikonloppuna olimme vanhempieni luona Hollolassa. Laatuviikonloppu jälleen kerran. Tehtiin metsäretki sienien ja karpaloiden toivossa ja molempia löydettiin. Tatit pääsivät jo samana päivänä risoton joukkoon, karpalot odottavat pakkasessa. Karpaloista voisi tehdä jäädykkeen, päälle voisi lorauttaa suolaista kinuskikastiketta. Jotain sellaista kirpeän ja syntisen hyvän yhdistelmää olen ajatuksissani pyöritellyt.

3. Äitini otti kesäkuun alussa tavoitteeksi kävellä joka päivä 10 000 askelta. Hän keräsi askelia puhelimen laskurilla, mutta minä päätin hankkia hänelle syntymäpäivälahjaksi ranteessa mukana kulkevan aktiivisuusmittarin/ askelmittarin, jotta homma olisi vähän helpompaa ja kaikki askeleet tulisi varmemmin mukaan. Löysin aktiivisuusrannekkeet Citymarketin alesta ja ostin sellaiset samalla meille molemmille, äidilleni ja minulle. Olen muuttaman päivän pitänyt ranneketta ja lyhyt yhteenveto: viikonloppuna 10 000 askelta tulee helposti, mutta työpäivänä askelia ei kerry ilman lenkkiä tai suunnitelmallista hyötyliikuntaa. Työpäivän aikana askelia kertyy minulle ihan todella vähän, joten asiaan kyllä pitää vähän kiinnittää huomiota, jos tuon määrän haluaa saavuttaa. Toisaalta, ei se 10 000 mikään iso projekti ole, mutta ei ne silti pers penkissä synny.

4. Eilen juhlittiin Juoksujalkaa Lauran lapsen 2-vuotis synttäreitä, vauhdikas ilta. Tänään on päiväkodin vanhempainilta. Keskiviikkona olen luvannut mennä kaverin kanssa illalla salille. Torstaina pakataan ja vietetään koti-iltaa, sillä perjantaina iltapäivällä suuntaamme lentokentälle ja siitä Rovaniemelle siskoni luokse ja suunnistuksen SM-viestiä juoksemaan viikonlopuksi. Liikunnat ujutamme sitten näihin väleihin.

5. Tänään kello oli herättämässä 6:15. Ponkaisin ylös ja 6:50 olin jo kävelemässä junalle, sillä päivän ensimmäinen palaveri oli Helsingissä jo aikaisin. Tein aamupalan reppuun mukaan ja söin aamupalan vasta kahvikupin ääressä kun avasin tietokoneeni työpaikalla. Kotona puen vain vaatteet päälle, sipaisen meikit kasvoihin ja teen eväät reppuun. Aikaisten aamujen ihana hetki on kävellä juna-asemalle pellon vieressä. Monena aamuna on ollut sellainen kaunis aamu-usva. Siinä hetkessä tulee usein ajatus: olipa mahtavaa herätä aikaisin ja nähdä tämä, vaikka hetki sitten herätyskellon pirinä ei olisikaan ollut se aamun paras asia.

Miltä sinun tämä viikko näyttää? <3

Lue lisää: 

Mitä jos olisimme valinneet toisin?

Milloin mietin kuluttamistani?

Taaperon uhmaikä vai sittenkin kasvattava tahtoikä?

Suunnitelmissa tee se itse -keittiöremontti.

Suhteuta vaatimuksesi tämän hetken voimavaroihisi.

-Hilla