Tänään on ollut vähän sellainen olo, että nyt alkaa rauhoittua. Nimittäin jouluun ja muutenkin.
Olen aina ollut sitä mieltä, ettei joulussa todellakaan ole tärkeintä lahjat tai ostaminen vaan rauha, oleminen, pysähtyminen ja perhe. Siitä huolimatta jouluostokset, edes pienet sellaiset, on joka vuosi tehtävä. Emme mekään siis tungokselta kaupungissa välttyneet, vaan olimme siellä eilen kuten sadat ja tuhannet muut. Joka paikkaan on pitkät jonot: vessaan, kassoille, sovituskoppeihin, hisseihin, kahviloihin. Sellaisessa hälinässä alkaa helposti olo käydä hikiseksi, ihan kirjaimellisestikin kun toppatakissa yrittää keksiä vielä viimeistä lahjaa, kun ei löytänytkään sitä mitä tuli hakemaan ja vauva alkaa ähistä nälkäänsä vaunuissa ja sitten lopulta seisot siinä kilometrin pituisessa kassajonossa. Tunnistaako kukaan tätä fiilistä? Vai onko kaikille muille jouluostokset kaupungilla vain ihanuutta ja tykkäätte siitä?
Harvemmin mulle mitään joulustressiä tuleekaan, ei tälläkään kertaa. Eilisen kaupunkikeikasta on selviydytty, joten nyt vaan ollaan ja odotellaan joulua. Koko joulun odotus on mun mielestä niin rauhoittavaa aikaa. Odotushan nimenomaan on ehkä kaikkein parasta. Koko joulukuu. Glögit, kynttilät, hyasintit. Viis joulupyhistä, niihinhän koko hauskuus vain loppuu. :D
Olen aikaisemmin ollut enemmän joulufiilistelijä jo heti joulukuun alusta, mutta nyt vauvan kanssa on ollut hieman eri prioriteetit elämässä. Silti parasta on sytyttää kynttilät, keittää glögiä, kuunnella joululauluja ja olla maata sohvalla. Vielä kun sataisi paksu lumipeite ja tulisi kunnolla pakkasta, sitten olisi kymppi plus. Siitä saamme kuitenkin vain unelmoida, plussa asteita nimittäin tiedossa.
Niin että se on nyt. Nyt on sellainen hyvä olo. Paras aika rauhoittua, fiilistellä viikko ennen joulua. Laskea tahtia ja nauttia ihan vaan tästä hetkestä. Nyt hengittelen ihan rauhassa, vauva nukkuu terassilla uniaan ja salaa vähän nautin tästä olosta. Mun oma pre-joulu. En yritä saada liikaa aikaiseksi, tämä riittää ja näin on hyvä. Keho ja mieli rauhoittuu, laskeutuu joulun rauhaan, joka on se kaikkein tärkein, mutta saattaa kaiken kiireen ja tohin keskellä unohtua helposti.
Nyt on vuodesta se aika kun voi myös rauhoittua miettimään mennyttä vuotta. Mitä on tapahtunut? Mistä olet unelmoinut? Mitkä unelmat ovat toteutuneet? Missä onnistuit? Mitä jäi tekemättä? Mitä tavoittelet ensi vuonna? Mitä haluat tehdä ensi vuonna? Mikä on suurin unelmasi? Mistä kiität itseäsi? Mikä ei mennyt ehkä niinkuin ajattelit? Mitä olet oppinut – itsestäsi tai muista? On hyvä pysähtyä hetkeksi, kuunnella kehoa ja mieltä sekä miettiä mennyttä vuotta. Kuppi kuumaa juomaa ja omia ajatuksia. Ennen vuoden vaihdetta aion summata oman vuoteni 2016 tänne blogiin, paljon ISOJA asioita on tapahtunut. <3 Sellaista sunnuntai-iltaa tänne. <3 Ihanaa sinullekin!
-Hilla
Hei! Kiitos hyvästä blogista! Mulla on pari kysymyksiä vaunusta 😊 Samme pikkuvauvan huhtikuussa, ja olemme miettinyt ostaa juoksuvaunua. Mitäs tämä x-landervaunu? Hyvät ja huonot? Pitäskö ostaa ”tavallista vaunua” jos ostetaan juoksuvaunua vai toimiiko x-lander esim kaupassakin? Kiitos ja hyvää päivänjatkoa! 😊
Moikka Linda ja kiitos kommentista! 🙂 Mukava kuulla, että tykkäät. Tänne olen kirjoitellut ajatuksia vaunuista: http://hillas.fitfashion.fi/ensimmainen-lenkki-tasta-lahtee/
Vaunut ovat olleet tosi hyvät, mutta esim kahta kauppakassia ei saa tuotua kärryjen mukana kotiin. Se osa on tosi pieni. Mutta juoksuun ovat mainiot.
Ihana toi raidallinen jumpsuit! Mistä oot hankkinu sen?
Seppälästä, mutta aikaa sitten. Kiitos. :) Se on kieltämättä aika hauska ja mukava päällä. :D