Syksy on mielestäni aina ollut parasta aikaa miettiä omia tavoitteitaan. Kesän jälkeen on hyvä hetki hieman hidastaa ja pohtia, mihin olen matkalla, mitä haluan saavuttaa, mihin haluan panostaa, miten aikaani priorisoin ja onko jokin asia, josta pitäisi ehkä luopua. Joskus tavoitteiden asettaminen on myös tapa ottaa itseään niskasta kiinni ja miettiä itselleen uusia päämääriä ja tärkeitä asioita.
Pidän itse tavoitteiden asettamisesta – koen saavani niistä paljon energiaa arkeeni. Mielestäni kehittyminen ja hyvällä tavalla itsensä haastaminen ovat tärkeitä onnellisuuden avaimia. Matka tavoitteita kohti on palkitseva, kun huomaa kehitystä askel kerrallaan. Olipa kyse sitten liikunnasta, työelämästä, hyvinvoinnista, rauhoittumisesta, uuden oppimisesta tai halusta kehittyä.
Tavoitteiden asettaminen ei missään nimessä tarkoita, että itseään kohtaan pitäisi olla ankara. Tai että tavoitteita kohti pitäisi pyrkiä hinnalla millä hyvänsä. Ei suinkaan. Enemminkin näen tavoitteiden asettamisen elämässä positiivisena asiana, joka ohjaa tekemistä ja laittaa ehkä herkemmin miettimään sitä, mikä on itselleen tärkeää ja merkityksellistä. Sitä kautta oppii myös paremmin arvostamaan kuljettua matkaa kohti omia tavoitteita.
Jollekin syksyn tavoite voi olla säännöllisen liikunnan palauttaminen takaisin osaksi arkea – toiselle tavoite voi olla ystävien näkeminen useammin tai rauhoittuminen iltaisin kirjan ääreen viettämään somevapaata aikaa ilman jatkuvaa puhelimen, sähköpostien, tietokoneen tai television kyttäämistä. Tavoitteet voivat olla pieniä tai suuria – juuri sellaisia, jotka auttavat sinua tekemään elämästäsi onnellista.
Myös osatavoitteet ovat tärkeitä. Jos tavoitteena on liikunnan lisääminen osaksi arkea, kannattaa aluksi olla rehellinen omaan lähtötasoon ja asettaa seuraavat stepit sen mukaan. Realistisia tavoitteita kohti on mielekkäämpää kulkea, kun samalla pienemmistäkin onnistumisista voi saada kokemuksen itsensä ylittämisestä. Jos vaikkapa haluat aloittaa kuntosalilla käymisen, voi aluksi miettiä, että kaksi kertaa viikossa salilla käyntejä on jo riittävästi. Heti ei tarvitse tavoitella kuuta taivaalta.
Itselläni tämän syksyn tavoite liikunnan suhteen on nauttia raskausajan liikunnasta ja sitten synnytyksen jälkeen antaa kropan palautua, kunnes voin taas aloittaa rauhallisen treenin kehoa kuunnellen. Tavoitteet ei siis todellakaan liity tänä syksynä uuden puolimaraton ajan jahtaamiseen tai kuntosalilla kyykkypainojen kasvattamiseen. Sen sijaan tavoitteenani on muistutella itseäni siitä, kuinka ison työn kroppani on viimeisen 9 kuukauden aikana tehnyt kasvattaessaan sisällään uuden ihmisen, joten on mielestäni oikein antaa kropalle aikaa myös palautua tästä urakasta.
Toisinaan tarvitaan toki isompiakin peliliikkeitä, eikä silloin kannata pelätä tavoitteiden asettamisessa. Jos koet, että nykyinen työ ei ole sitä, mistä riittävästi nautit, kannattaa asian kanssa olla rehellinen. Ottaa uusi suunta omaan elämään ja alkaa miettiä seuraavia peliliikkeitä omien unelmien saavuttamiseen. Tuttuun ja turvalliseen on helppo jäädä, mutta omien rajojen ja mukavuusalueen ylittyessä tapahtuu hienoja asioita. Asioilla on tapana järjestyä, jos vain uskallat laittaa niitä alkuun. Uskalla siis asettaa isompiakin tavoitteita, jos tämän hetkinen tilanne siltä tuntuu.
Tässä vielä muutama ohjeeni tavoitteiden asettamiseen:
1. SEURAA INTOHIMOASI
Tulet kohtaamaan elämäsi aikana monen monta tilannetta, joissa joudut päättämään, mihin suuntaan jatkat matkaasi – isommassa tai pienemmässä mittakaavassa. Kun kyse on sinun elämäsi isoista (tai pienistä) päätöksistä, kuuntele sydäntäsi ja sitä minne sinä haluat. Muilla on aina antaa oma mielipiteensä asioihisi, mutta oma sydämesi osaa parhaiten kertoa sinulle parhaan valinnan. Jokainen valinta johtaa aina uuteen tilanteeseen. Kun uskallat tehdä uusia valintoja ja seurata tunnettasi, pääset kokemaan ja tekemään elämässäsi sinulle tärkeitä asioita.
2. USKALLA USKOA MYÖS MAHDOTTOMALTA TUNTUVAAN
Vaikka jokin tuntuu asia tuntuisi aluksi mahdottomalta, se ei tarkoita sitä, etteikö se olisi mahdollista. Kyse on vain tunteesta, joka tulee ajatuksestasi. On todellakin täysin normaalia, että uusi tai tuntematon asia voi tuntua aluksi mahdottomalta. Alan vaihto, opiskelupaikan vaihtaminen toiseen, asunnon ostaminen, yrityksen perustaminen tai maailmanympärysmatka voivat tuntua aluksi mahdottomilta, mutta jo hyvällä suunnittelulla huomaat asioiden tulevan enemmän mahdollisiksi. Kun mieleesi tulee mahdottomia juttuja, puhu niistä jonkun kanssa. Samalla kun puhuu ideoistaan, ne heräävät paremmin henkiin ja muuttuvat konkreettisemmaksi.
3. OLE AVOIN UUDELLE JA OPPIMISELLE
Uskon, että yksi suuri innostuksen avain elämään on oppiminen ja itsensä kehittäminen. Se kokemus, kun huomaa osaavansa jotain, mitä ei ole aikaisemmin osannut. Siitä saa mahdottoman paljon energiaa ja itseluottamusta, uskoa omiin kykyihin ja mahdollisuuksiin saavuttaa unelmiaan. Maailma ja kaikki sen mahdollisuudet avautuvat, kun olet valmis oppimaan, heittäytymään ja ylittämään omia rajojasi.
4. ARVOSTA SITÄ MITÄ SINULLA JO ON
Tavoitteiden saavuttaminen vaatii myös kiitollisuutta nykyhetkeä kohtaan. Jos vain jatkuvasti elää tulevaisuudessa, uusien päämäärien tavoittelussa, voi helposti unohtaa itsensä, lähimmäiset ja sen mikä lopulta elämässä onkaan tärkeintä. Sinulla on jo nyt paljon. Joku voisi sanoa, että sinulla on jo nyt kaikki. Se mikään eri merkitse mitään, jos et anna sille arvostusta. Osaa arvostaa terveyttäsi, lähimmäisiäsi, kotia, luontoa, puhdasta ilmaa. Asioita, joita sinulla jo on. Mitä paremmin kohtelet itseäsi, sitä enemmän voit tarjota maailmalle ja sitä enemmän maailma tulee tarjoamaan sinulle.
Sellaisia tavoitteellisia ajatuksia tähän päivään. Uskallatko sinä asettaa tavoitteita tai millaisia tavoitteita olet itsellesi kenties jo asettanut tähän syksyyn? Inspiroiko itsesi kehittäminen sinua kohti uusia unelmia?
<3 Hilla
Instagramissa @hillasblog
Facebookissa @hillasblog
Twitterissä @hillasblog
Moikka Hilla! En ole tainnut ennen kommentoida, vaikka ties kuinka kauan olenkin jo blogiasi lukenut. Tosi ihana ja inspiroiva postaus! :) Syksy on todellakin uusien tuulien ja tavoitteiden asettamisen aikaa itsellenikin. Blogisi on mielestäni mennyt parempaan suuntaan viime aikoina. En tiedä, mistä se johtuu, mutta jotenkin vaan tykkään koko ajan kirjoitustyylistäsi enemmän ja enemmän. Ja totta kai mahtavaa, kun sinulla on nyt mammalomalla aikaa kirjoitella vähän useammin ;) Ihanaa seurata aktiivista raskausaikaasi (täällä vauvakuumetta ilmassa) ;) Iloa syksyysi! <3
Moikka Laura ja kiitos kommentistasi. Mukava kuulla, että olet jo pidemmän aikaa blogiani seurannut – jännää kuulla teistä seuraajista, ihana siis kun jätit kommentin. :) Nyt kun olen ollut kesälomalla ja äitiyslomalla, niin aikaa kirjoittamiselle on todellakin ollut enemmän, se varmasti suurin syy, että teksteissäkin välittyy sitten enemmän fiilistä. Bloggaaminen – ainakin minun kohdallani – vaatii inspiraatiota, luovuutta ja aikaa, blogiteksti ei synny väkisin tai kiireessä. Todella mukava siis kuulla, että bloggaamisen ilo välittyy myös sinne suuntaan. Iloista syksyä sinulle ja mielellään kuulen ajatuksiasi toistekin. <3 Hilla
Ihanat masukuvat kivassa kirjoituksessa! <3
Täällä tavoitteena on raskauden ja synnytyksen jälkeinen palautuminen. Synnytyksestä on reilu 5 viikkoa, ja aloitin heti laitoksella lantionpohjatreenin ja kotiuduttuani vaunulenkit. Olen nyt reilun viikon verran tehnyt lisäksi rauhallista kotitreeniä, johon kuuluu syvien lihasten vahvistamista, nilkka- ja jalkaterätreeniä sekä kevyttä yläkroppatreeniä kumpparilla. Tavoitteena on saada pieni vatsalihasten erkaantuma kurottua kiinni ja pidettyä yläkroppa kivuttomana – vauvaa hoitaessa yläkroppa väsyy mutta ihan eri tavalla kuin päätetyötä tehdessä ;) Toisena tavoitteena on päästä varovasti salitreenin pariin kun vauva on 2 kk. Aloitus samoilla jutuilla mitä tein loppuraskaudesta vielä viikoilla 40+2 :)
Hyvää odotusta sinulle! Odotan seuraavia postauksiasi innolla :)
Ihana Freshmama, kiitos kommentistasi, olipas mukava lukea samassa tilanteessa olevan naisen tavoitteista. Kuulostaa hyviltä sinun tavoitteesi ja etenkin maltilliselta kuntoutukselta synnytyksen jälkeen. Itsekin sitten panostan lantionpohjalihasten ja syvien vatsalihasten treenaamiseen kun sen aika koittaa. :)
Kiitos tsempeistä, vielä pitäisi hetki odotella, mutta tässä olotilassa kyllä odottaminen tuntuu ihan mukavalta. Aktiivisena pysyminen helpottaa ainakin minun oloani. Ja tämä bloggaaminen on mukavaa ajanvietettä muuten aika rentoihin päiviin. Kivaa loppuviikkoa sinne! Hilla