Kaupallisessa yhteistyössä Myllärin kanssa.

Voihan arkiruoka ja niiden suunnittelu. Arkiruokailu on iso osa meidän jokaisen arkea. Se kävi ilmi, kun kysyin seuraajiltani syksyllä, millaisesta sisällöstä olisi heille eniten hyötyä. Esiin nousi selvänä ykkösenä arkiruokavinkit, ohjeet, ideat, valmiit listat, neuvot ja reseptit. Siis kaikki, mikä voi helpottaa arkiruokarumbaa kotitaloudessa tai antaa pientä vaihtelua omiin uriin.

Enkä sinänsä ihmettele, että arkiruokatoiveet nousivat esiin niin kirkkaasti ykkösenä. Seuraajani ovat pääosin suomalaisia naisia, iältään enimmäkseen 25-45-vuotiaita. Sinne mahtuu myös monta ruuhkavuosia pyörittävää vanhempaa; lämminruoka pitäisi tarjoilla pöytään joka päivä ja silti arjessa on monta muutakin muistettavaa muuttujaa. Jokainen meistä päivittäin syö. Kyllä siinä oma hommansa on.

Otin mielelläni kiinni tästä ilmaan heitetystä pallosta! Emme ole Danielin kanssa ruoanlaittajina kulinaristisia kotikokkeja, vaan ennen kaikkea arkiruoan hämmentäjiä. Haluamme syödä hyvin ja arvostamme perheen yhteistä ruokahetkeä, mutta emme kuitenkaan halua käyttää liian kauaa aikaa itse ruoan valmistamiseen. Arkena pitää jäädä aikaa myös lenkille, ulkoiluun tai lasten kanssa oleiluun iltasella.

Mitä arkiruokailu meille merkitsee?

Mitä arkiruokailu meille merkitsee? Mitkä asiat arkiruokailussa ovat meille tärkeitä? Kuten jo aiemmin viittasin, taidamme olla tuiki tavallinen suomalainen perhe arkiruokailun suhteen. Tärkeitä arvoja ovat muun muassa nopeus, helppous, terveellisyys, maku ja herkullisuus. Arkiruoka on meille polttoainetta, jonka tulee olla hyvää ja useimmiten terveellistäkin. Arkiruoan ei kuitenkaan tarvitse yllättää ihmeellisyydellään. Se on kyllä kiva bonus, jos niin käy.

Arkiruoalta toivomme sitäkin, että se maistuisi koko perheelle lapsista aikuisiin. Joskus meillä syödään kaupan valmiita nakkeja ja pinaattilettuja, mutta useimmiten valmistamme ruoan itse. Valitsemme myös kotimaisia ja vastuullisia raaka-aineita mieluusti kaupan hyllystä.

Teemme arkiruokaa aina isomman satsin, jotta syömme siitä samasta ruoasta esimerkiksi päivällisellä ja seuraavana päivänä lounaalla, joskus kolmannenkin kerran. On myös merkille pantavaa, että ruoka ja etenkin se arkinen ruoka, on joka kuukausi perheessämme yksi suurin kuluerä asumisen jälkeen.

Ajattelemme ruokaa kuluerän sijaan panostuksena ja haluamme satsata siihen. Arkiruoalla on iso vaikutus hyvinvointiimme, jaksamiseemme ja sitä kautta terveyteemme. Arkiruoka opettaa lapsillemme uusia makuja ja tuo meidät päivittäin yhteen saman pöydän ääreen.

Itseasiassa arkiruokailulla on valtavan iso rooli moneen asiaan elämässämme, vaikka sanana se saattaa joskus tuntua painavalta ja kuulostaa vähän tylsältä. Seuraajanikin kuvailivat kotikokin roolia toisinaan raskaaksi taakaksi. Siitä huolimatta arkiruoan valmistus on tärkeä tehtävä meille jokaiselle ja itseään voi taputtaa olalle nostaessaan ruokapadan pöytään.

Toisinaan arkiruokailua voisi miettiä insinöörimäisesti prosessina, jonka kohtia viilaamalla siitä voi saada sujuvamman. Sujuvuuteen mekin tähtäämme. Tähän koko arkiruokarumbaan haluan tuoda omilla postauksillani edes pienen helpotuksen. Blogista löytyy kategoria Arkiruokaa ja Instagramista tästedes löytyy tunniste #HillanArkiruokaa, joiden alle lisään jatkossa arkiruokien reseptejä. Sellaisia ruokia, joita meillä syödään.

Myllärin Ateriajyvät arkiruokapöytään

Tänään haluan esitellä arkiruokavinkkinä runsaskuituiset Myllärin Kaura Ateriajyvät. Kotimaisella kauralla voi hyvin korvata riisin ja ateriajyviä voi lisätä ruokaan kuin ruokaan tuomaan lisää kuitua, sillä tuote on 100 % täysjyvää. Herkullisen maun ja kuitujen lisäksi ateriajyvissä on verrattain runsaasti proteiinia (14 g/100 g) ja pehmeitä rasvoja (6,9 g/100 g).  Ateriajyviä voi lisätä keitettyinä salaatin joukkoon antamaan pitkäkestoista energiaa tai käyttää lisukkeena vaikkapa leivonnassa. Ateriajyvät ovat siten monikäyttöisiä ja vastuullisesti hyvä valinta.

Myllärin valikoimassa on olemassa lisäksi neljä erilaista valmiiksi maustettua Kaura Ateria-ainesseosta, jotka voi sellaisenaan lisätä ruoan joukkoon antamaan makua esimerkiksi pataan tai vuokaruokaan. Ateria-ainekset antavat itsessään ruokaan makua, vaihtoehtoina ovat Kaura Ateria-aines tomaatti, Tikka masala, Texmex ja kasvis. Myllyn Ateriajyvät löytyvät riisihyllystä ja Kaura Ateria-ainekset löytyvät ”pata-aines -hyllystä”. Erinomaisia tuotteita arkiruoan valmistukseen ja sujuvoittamiseen!

Helsingin Mylly kehittää ja valmistaa Myllärin tuotteet Suomessa puhtaista raaka-aineista ja on sen merkiksi saanut Hyvää Suomesta -merkin paketin kylkeen. Myllyn tehtailla Järvenpäässä, Vaasassa ja Närpiössä suomalaisten suosikkiviljatuotteet syntyvät vastuullisesti 100 % uusiutuvalla energialla hiilineutraalisti, luontoa kunnioittaen. On ihana löytää omaan arkiruokavalikoimaan tällaisia upeita tuotteita, jotka toimivat osana monipuolista kokonaisuutta.

Myllärin Ateriajyvät on helppo valmistaa. Ne lisätään kiehuvaan veteen ja kypsennysaika on noin 15 minuuttia. Halutessaan voi maustaa hyppysellisellä suolaa.

Tässä arkiruokaresepti, jonka valmistimme viime viikolla ja söimme kana-kasviskastikkeen kanssa Myllärin kaura ateriajyviä riisin tapaan.

Arkiruoka: Kaura ateriajyvät ja kana-kasviskastike

1 sipuli
1 valkosipulinkynsi
1 punainen paprika
2 cm pala inkivääriä
600 g broilerin fileesuikaleita
1 tl suolaa
1 tl mustapippuria
2 tl currya
1 tlk kookosmaitoa
öljyä paistamiseen

Lisukkeeksi Myllärin Kaura Ateriajyviä paketin ohjeen mukaan.

Tee näin:

1. Laita Myllärin kaura ateriajyvät ohjeen mukaan kattilaan keittymään.

2. Leikkaa valkosipuli, sipuli ja paprika suikaleiksi. Kuori ja raasta inkivääri.

3. Paista broilerit öljyssä ja lisää mausteet.

4. Kun kanat ovat ruskistuneet, lisää inkivääri ja kasvikset pannulle. Lisää kookosmaito ja hauduta kannen alla noin 5 minuuttia.

5. Annostele ateriajyvät lautaselle ja tarjoile kastikkeen kanssa. Nauti!

Lisäksi teimme vihreän salaatin ruoan kanssa.

Mukavaa päivän jatkoa ja tsemppiä kaikille arkiruokapatojen hämmentämiseen! ☺

-Hilla

Instagramissa @hillasblog & @myllarin